Filippiinien tasavalta eli Filippiinit on 7 641 saaren ja noin 110 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista elää 11 saarella. Alueella on usein maanjäristyksiä ja 20 toimivaa tulivuorta. Se on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.
Yhdysvallat sai Filippiinit Espanjalta Espanjan–Yhdysvaltain sodassa. Espanjan ja Yhdysvaltojen sekä katolisen kirkon vaikutus näkyvät edelleen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä, jotka muistuttavat monessa suhteessa latinalaisen Amerikan maita. Näiden tavoin myös Filippiinien yhteiskuntarakennetta leimaa jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus, joka kärjistyy maanomistusoloissa. Kapea, alkujaan espanjalaisperäinen yläluokka omistaa maat, ja köyhien talonpoikien kapinointi on toistuvasti kukistettu kovakouraisesti. Ferdinand Marcos hallitsi maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoden ajan, kunnes kansa pakotti hänet eroamaan 1986.Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 375. Helsinki: Otava, 2002. .
Nimi Saaret saivat nimensä Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan Fernão de Magalhães saavuttua saarille 1500-luvulla.Philippines Countries and Their Cultures Filippiinien vallankumouksen aikana saaret nimettiin ensimmäisen kerran Filippiinien tasavallaksi. Nimeä "Filippiinit" käytettiin myös sen jälkeen, kun saaret päätyivät Yhdysvaltojen alusmaaksi.
Filippiineillä on keskusteltu myös maan nimeämisestä uudelleen, koska nimi "Filippiinit" koetaan siirtomaa-aikaiseksi. Viimeisin merkittävä ehdotus tuli vuonna 2019 maan silloiselta presidentiltä Rodrigo Dutertelta, joka kannatti nimeä Maharlika, joka on peräisin malaijista ja tarkoittaa kuta kuinkin "jalona luotu".
Valikoima muita hylättyjä nimiehdotuksia ovat mm.: NimiehdotusNimen taustaaHuomioitaLähdeRizaliaJosé Rizalian mukaankiistanalainen, koska Rizal ei kannattanut Filippiinien itsenäisyyttä vaan autonomiaa Espanjan alaisuudessaMalaysiapan-malajismin mukaan; kaikkien Malaijien saariston asukkaiden tulisi kuulua samaan valtioon.ehdotus nimestä tehtiin Filippiinien senaatissa vuonna 1962, mutta se ei edennyt loppuun asti ennen kuin Malesia itsenäistyi ja otti nimen omaan käyttöönsäHaring Bayang Katagalugankääntyy kuta kuinkin "Suvereeni tagalogien maa"kiistanalainen, koska viittaa vain yhteen Filippiinien monista etnisistä ryhmistä
Maantiede
pienoiskuva|vasen|Filippiinien kartta. Sijainti Filippiinit on 7 641 saaren saaristovaltio, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 300 000 km². Saaristoa rajoittaa idässä Filippiinienmeri, lounaassa Sulunmeri sekä lännessä ja pohjoisessa Etelä-Kiinan meri. Saaristo on 1 850 kilometriä pitkä, ja se jaetaan kolmeen ryhmään. Pohjoisessa on Luzonin saariryhmä, johon kuuluvat Luzon, Mindoro ja Palawan, ja sen eteläpuolella on Visayas, jonka keskeisimpiä saaria ovat Bohol, Cebu, Leyte, Masbate, Negros, Panay ja Samar. Eteläisimpään ryhmään kuuluvat Mindanao ja sen lähisaaret. Luzon ja Mindanao ovat suurimmat saaret, ja 11 suurinta saarta käsittää 94 prosenttia maan pinta-alasta.
Pinnanmuodot ja vesistöt Suurin osa saaristosta on vuoristoista, ja rannikkotasanko on kapea. Vuoriketjut kulkevat pääsääntöisesti pohjois-eteläsuunnassa. Maan huomattavin vuoristo on Luzonin keskivuoristo, Cordillera Central. Pisin vuoriketju on puolestaan Luzonin Sierra Madre. Saaren keskitasanko ei puolestaan kohoa suurimmalta osaltaan yli 30 metriin. Filippiinien korkein vuori on puolestaan Mindanaon etelärannikolla sijaitseva Apovuori, joka on 2 954 metriä korkea. Suurimmalla osalla Visayasin saarista on pohjois-eteläsuuntainen keskusvuoristo. Negrosilla tulivuori Kanlaon on 2 465 metrin korkuinen.
Luzonin tärkeimmät joet ovat Cagayan, Agno Pampanga, Pasig ja Bicol. Cagayan virtaa läpi Luzonin pohjoisen tasangon, kun taas keskitasangolla virtaavat Agno ja Pampanga. Manilan läpi virtaava Pasig oli aikoinaan taloudellisesti tärkeä joki. Mindanaon merkittävimmät joet ovat koillisosan Agusan ja lounaisosan Rio Grande de Mindanao. Palawanin saarella Puerto Princesan kansallispuistossa on puolestaan ainutlaatuinen maanalainen jokiverkosto.
Filippiinien suurin järvi on Luzonilla sijaitseva Laguna de Bay, joka on 922 neliökilometrin laajuinen. Sen eteläpuolella suuressa kalderassa oleva Taaljärvi, jonka keskellä kohoaa Taalin huippu.
Tulivuoret ja maanjäristykset Filippiinit sijaitsee geologisesti Tyynenmeren tulirenkaassa, ja Filippiinit muodostaa oman mannerlaattansa Euraasian ja Tyynenmeren laattojen välissä.Kiljunen 2002,s. 374. Filippiinien vulkanologian ja seismologian instituutti listaa maassa olevan 24 aktiivista tulivuorta. Maassa onkin tapahtunut monia merkittäviä purkauksia. Jo sammuneeksi luultu Pinatubo purkautui vuonna 1991 ja aiheutti yhden 1900-luvun suurimmista purkauksista. Filippiinien tulivuoret ovat monenmuotoisia aina lähes täydellisen kartiomaisesta Mayonista vanhempiin kuluneisiin vuoriin.
Ilmasto Filippiinien eteläisillä saarilla vallitsee päiväntasaajan ilmasto, jossa sateita saadaan ympäri vuoden. Keski- ja pohjoisosissa on trooppinen ilmasto, johon liittyy yksi sadekausi vuodessa. Useimmissa osissa sataa eniten heinäkuusta lokakuuhun, jolloin Aasian monsuuni vaikuttaa Tyynenmeren ilmavirtauksiin. Elokuusta lokakuuhun esiintyy taifuuneiksi kutsuttuja trooppisia hirmumyrskyjä, jotka kehittyvät Etelä-Kiinan merellä.
Vaikka lämpötila on kohtuullisen tasainen ympäri Filippiinejä, sadannassa on selviä eroja. Etelä-Kiinan meren rannikko on selvästi jakautunut kuivaan kauteen ja sadekauteen. Pääsääntöisesti maan itäosissa kuivakausi on lyhempi kuin länsiosissa. Manilassa vuoden kuumimman kuukauden, huhtikuun, keskimääräinen ylin lämpötila on 33,5 astetta ja viileimmän eli tammikuun keskimääräinen alin 23,5 astetta. Elokuussa saadaan keskimäärin 486 mm sadetta, helmikuussa alle 10 mm.
Luonto Luzonin ja Mindanaon vuoristoisilla alueilla kasvaa sademetsää. Sademetsissä elää myös filippiinienkotka ja noin 500 muuta lintulajia, sekä 800 orkidealajia ja 8 500 muuta putkilokasvilajia.
Historia
Varhaishistoria ja islam Saarten varhaisten asukkaiden uskotaan olleen negriittejä, joiden muuttaessa Filippiineiltä oli maayhteydet Malesiaan ja Kiinaan. Negriittien uskotaan tulleen alueelle noin 30 000 vuotta sitten. Viimeisimmän jääkauden jälkeen maayhteys saarille katkesi, mutta sen jälkeenkin ihmisiä on saapunut meritietä pitkin. Ensimmäiset asukkaat järjestäytyivät barangay-nimisiksi kyliksi, joita johti datu.Early History Philippines: A Country Study. Library of Congress, 1991.
Vuonna 1380 islamin levittäytyminen alkoi Sulusta ja Mindanaosta. Vuoteen 1565 mennessä se oli levinnyt Manilaan asti. Islamin mukana tuli sulttaanien ylipäällikkyyteen perustuva hallintojärjestelmä.
Espanjalaisten aika (1565–1898) Magalhães saapui saarille 1521, jolloin siellä oli jo itsenäisiä kuningaskuntia. Magalhães tapettiin Filippiineillä, kun hän sekaantui kahden paikallisen hallitsijan kiistoihin. Hänet tappoi Lapulapu-niminen hallitsija, jota pidetään Filippiinien kansallissankarina. Osa Magalhãesin joukoista pakeni ja toi Eurooppaan erilaisia kalleuksia, mistä Espanjan kuningashuone innostui ja lähetti alueelle uusia valloittajia.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 412. Espanja valloitti saaret ja hallitsi niitä 300 vuotta. Saaret nimettiin kuningas Filip II:n mukaan. Saaria hallittiin Uudesta-Espanjasta, jonka pääkaupunkina oli México. Historian tuloksena on aasialainen maa, jossa on paljon latinalaisamerikkalaisia piirteitä.People’s struggles in Latin Asia – I – Philippines, colonial protests during the Spanish era Europe soidaire sans frontieres Filippiinit on Itä-Timorin ohella ainoa katolinen maa Aasiassa.
Filippiinit liitettiin vuonna 1565 Espanjan kruunulle, kun Miguel López de Legazpi saapui saarille. Espanjalaiset valloittivat kesäkuussa 1571 Manilan ja karkottivat siellä asuneet muslimit Mindanaon saarelle. Espanjalaiset käyttivät hyväkseen perinteistä yhteiskuntajärjestelmää: barangayn johtajat datukit saivat veronkanto-oikeuden ja edustivat paikallisia Espanjan aluehallinnossa.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 413.
Filippiineillä oli espanjalaisaikana useita vastarintapesäkkeitä, mutta mitään varsinaista yhtenäistä kansannousua ei noussut moniin vuosikymmeniin. Mindanaon saaren moroja espanjalaiset eivät missään vaiheessa kuitenkaan onnistuneet kokonaisuudessaan alistamaan.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 415. Tyypillistä varhaisille kansannousuille oli lähinnä kansalaisoikeuksien tasa-arvoistaminen. Kapinoissa vaadittiin, että kristityksi kääntyneet filippiiniläiset hyväksyttäisiin tasaveroisiksi ihmisiksi.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 416.
250 filippiiniläistä sotilasta nousi tammikuussa 1872 Caviten kapinaan, joka kuitenkin kukistettiin päivässä. Kapinan johtajina pidetyt kolme pappia Mariano Gómez, José Burgos ja Jacinto Zamora teloitettiin, ja heistä tuli itsenäisyystaistelun ensimmäiset marttyyrit. Itsenäisyystaistelun tunnetuin hahmo oli José Rizal, joka oli vuonna 1888 ollut perustamassa Propaganda-liikettä.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 417. Hän perusti vuonna 1892 Liga Filipinan, joka oli tarkoitus levittäytyä koko saaristoon. Rizal karkotettiin kuitenkin pian tämän jälkeen Manilasta Mindanaoon, missä hän muun muassa kirjoitti tagalogin ensimmäisen kieliopin.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 418.
Muutamat Liga Filipinan jäsenet perustivat vuonna 1892 Katipunan-salaseuran. Se tavoitteli Filippiineille täyttä itsenäisyyttä. Itsenäisyys katsottiin olevan saavutettavissa ainoastaan aseellisen kapinan avulla. Tunnetuin perustajajäsenistä oli Andrés Bonifacio. Hänen johdollaan Katipunan aloitti vallankumouksen. Ensimmäinen kapinayritys kuitenkin epäonnistui täysin, ja muun muassa José Rizal teloitettiin tämän jälkeen. Bonifacio menetti suosionsa, ja vallankumouksellisten johtoon liittyi Emilio Aguinaldo. Hänen johdollaan kapinalliset saivat käsiinsä espanjalaisten aseita, mikä käänsi sotaonnen. Samaan aikaan espanjalaiset joutuivat lähettämään miehiä kukistamaan kapinaa Kuubassa. Aguinaldo valittiin maaliskuussa 1897 vallankumoushallituksen presidentiksi.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 419.
Katipunan ei enää kuitenkaan vaatinut itsenäisyyttä mutta esitti jesuiittojen karkottamista maasta, Filippiinien edustajaa Espanjan parlamenttiin ja rahallista vahingonkorvausta. Espanja halusi pikaisen ratkaisun, koska se oli samaan aikaan sodassa Yhdysvaltojen kanssa. Se suostuikin Katipunanin vaatimuksiin sillä ehdolla, että Aguinaldo lähtisi kannattajineen maasta. Kun Yhdysvallat oli edennyt aivan Filippiinien edustalle, laivaston komentaja George Dewey lupasi Aguinaldolle, että Yhdysvallat tukisi Filippiinien itsenäisyyttä, jos se auttaisi sodassa espanjalaisia vastaan.Heikkilä-Horn & Miettinen, s. 420. Pariisin rauhansopimuksen mukaan Espanja sai 20 miljoonaa dollaria Filippiinien siirtymisestä Yhdysvaltojen omistukseen. Oli selvää, että Yhdysvallat ei voinut hyväksyä itsenäistä Filippiinien tasavaltaa.
Yhdysvaltojen miehitys (1898–1946) Filippiinit oli jo julistautunut itsenäiseksi ja soti Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat aloitti sodan Filippiinejä vastaan 4. helmikuuta 1899 Manilan taistelulla. Sota loppui virallisesti 1901, mutta taisteluja käytiin vielä 1913. Filippiinit kärsi sodassa suurta tuhoa, ja kun viimeiset filippiiniläiset oli lyöty, kuolleita oli 600 000.
Vuonna 1916 Yhdysvallat lupasi Filippiinien saavan itsehallinnon. Vuonna 1934 alkoi itsehallinnon aikakausi, jonka oli tarkoituksena valmistella vuoteen 1944 suunniteltua itsenäistymistä. Vuodesta 1935 lähtien maan virallisena nimenä oli Filippiinien yhteisö. Toinen maailmansota sotki suunnitelmat.
Yhdysvaltojen hallinnon aikana englannin kieli tuli espanjan tilalle hallinnon ja liike-elämän kieleksi. Katolinen kirkko menetti valtionkirkon asemansa, sillä Yhdysvaltojen laki takaa uskonnonvapauden eikä suosi mitään tiettyä uskontoa.
Toinen maailmansota ja itsenäisyys