thumb|150px|right|Hiitolan epävirallinen perinnevaakuna.
Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423,2 km² ja asukasluku 8 265 vuonna 1939. Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Hiitola voidaan laskea myös Karjalankannakseen kuuluvaksi. Karjalan tasavaltaan kuuluva osa muodostaa pääpiirteittäin Hiitolan maalaiskunnan. Hiitolan asemakylä on nykyään Hiitolan alueen keskus, kun entinen kirkonkylä on ollut neuvostoaikana sotilaskohde (Kulikovo), ja sen lakkauttamisen jälkeen on muuttunut siviilikyläksi. Hiitolan alue jakautuu Laatokan saariston rikkonaiseen maisemaan idässä ja asumattomaan erämaahan lännessä. Varsinaisesti asuttuja alueita ovat Asila, Pukinniemi, Tiurula ja Vaavoja sekä entinen Hömmön alue, jolle on annettu nimeksi Taunan tai Tounan. Kaikki muut entiset kylät ovat enimmäkseen autioituneet.
Neuvostoliitto pommitti Hiitolan asemakylää heti talvisodan sytyttyä Neuvostoliiton aloitteessa.
Hiitolan ortodoksinen väestö kuului Tiurulan ortodoksiseen seurakuntaan. Hiitolan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Keski- ja Pohjois-Satakunnan kuntiin: Ahlainen, Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Kullaa, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki. Paukkuvat Leo. Hiitolalaiset uusille asuinsijoille.
Kylät (1939)
Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola (kirkonkylä), Huiskonniemi, Hännilä, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala, Yläkokkola.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin.
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hiitolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.
Teollisuus A. Ahlström Oy:n Pekonlahden saha Myös muita sahoja ja tiilitehtaita Kaksi voimalaitosta
Kuuluisia hiitolalaisia Armas Alhava, Suojelupoliisin päällikkö, aiemmin Hiitolan nimismies Jorma Eulenberger, energianeuvos Eeva Kilpi, kirjailija Juho Paksujalka, kansanedustaja Anja Räsänen, näyttelijä Martti Talvela, oopperalaulaja Väinö Heikki Vainio, kirjailija
Lähteet
Aiheesta muualla Luovutettu Karjala – Hiitola Hiitolan pitäjäsivut Hiitola - Digiarkisto Luovutetun Karjalan linkit
*