Juhani Päiviö Tommila (4. elokuuta 1931 Jyväskylä – 18. marraskuuta 2022 KauniainenKuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.12.2022, s. B 33.Helsingin yliopiston entinen rehtori, akateemikko Päiviö Tommila on kuollut. Iltalehti 20.11.2022.) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko, joka toimi muun muassa Helsingin yliopiston rehtorina.

Elämä Tommila väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1962 tutkielmalla La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (Suomi ja eurooppalainen politiikka 1809–1815). Hän tutki Suomen historiaa, etenkin 1800-luvun poliittista historiaa, kaupunkihistoriaa sekä lehdistön ja historiankirjoituksen historiaa. Tieteellisten tutkimusten lisäksi hän julkaisi yleistajuisia tekstejä ja oli useiden teossarjojen päätoimittaja tai työryhmän jäsen.

Tommila työskenteli Helsingin yliopiston assistenttina 1959–1965 ja dosenttina vuosina 1962–1967, Turun yliopiston Suomen historian professorina 1965–1976 sekä Helsingin yliopiston Suomen historian professorina 1976–1994.

Tommila teki uraa myös Helsingin yliopiston hallinnossa ja toimi yliopiston rehtorina 1988–1992.Akateemikko Päiviö Tommila. Akatemia 2015 Tommila toimi myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana 1989–1999 ja hänet kutsuttiin Satakuntalaisen Osakunnan kunniajäseneksi 2011. Lisäksi hän oli Suomen kulttuurirahaston hallituksessa 1978–1985 ja puheenjohtajana 1983–1985.

Tommila kuoli 91-vuotiaana marraskuussa 2022. Hänet on haudattu Kustavin hautausmaalle.

Perhe Päiviö Tommilan isä oli kemisti Eero Tommila.

Palkintoja ja tunnustuksia Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1970 WSOY:n kirjallisuussäätiön tiedonjulkistamispalkinto 1982 Warelius-palkinto 1990 Suomalaisen tiedeakatemian kunniapalkinto 1997 Tieteen akateemikko 2004

Teoksia Nurmijärven pitäjän historia I–II (1958–1959) La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (1962) Suomen lehdistön levikki ennen vuotta 1860 (1963) Jyväskylän kaupungin historia I–II (1970–1972) Keski-Suomen lehdistö I–IV (T. Raition kanssa, 1970–1979) Suomen autonomian synty 1809–1819 (1984) Suomen historiankirjoitus (1989) Research in Finland: A History (2006) Eero Tommila, kemisti (2009) Kummalasta Telkkään: Sata vuotta Kustavin kesähistoriaa (2010) Talonpoikia ja opinkäyntiä: Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina (2011)

Toimitteita Venäläinen sortokausi Suomessa (1960) Suomen kulttuurihistoria 1–3 (1979–1982) Suomen kaupunkilaitoksen historia 1–3 (1981–1984) Suomen lehdistön historia 1–10 (1985–1992) Suomen hallitsijat (2000) Suomen tieteen historia 1–4 (2000–2003)

Lähteet

Aiheesta muualla Päiviö Tommila. 375 humanistia 9.10.2015. Helsingin yliopisto.

Päiviö Tommilan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa

Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Helsingin yliopiston rehtorit Luokka:Turun yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajat Luokka:Vuonna 1931 syntyneet Luokka:Vuonna 2022 kuolleet