Ahomansikka eli metsämansikka (Fragaria vesca) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja mansikoiden (Fragaria) sukuun kuuluva kasvi. Ahomansikka on ukkomansikan (Fragaria moschata) ja karvamansikan (Fragaria viridis) ohella yksi Suomessa luonnonvaraisena kasvavista mansikkalajeista.
Ulkonäkö ja koko thumb|Ahomansikan kasviopiirros. Ahomansikka kasvaa 5–20 senttimetrin korkuiseksi. Se aloittaa kukintansa joskus jopa toukokuussa, mutta kukkii pääasiassa kesä–heinäkuussa. Ahomansikan terälehdet ovat valkoiset ja marjat pieniä ja punaisia. Lehdet ovat mansikalle tunnusomaiset, vaikkakin kohtalaisen pienet. Ahomansikalla voi olla jopa kahden metrin pituisia rönsyjä.
Kasvupaikka Ahomansikka on nimensä mukaisesti aukean, kuivahkon ja aurinkoisen paikan kasvi. Ahomansikka ei menesty tiheässä ja korkeassa ruohostossa. Luonnonlaidunten vähentyessä ahomansikkakin on vähentynyt, mutta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpientareilta.
Ahomansikka viihtyy kulttuuriympäristössä. Sanonta “oma maa mansikka, muu maa mustikka” kertoo siitä, että se kasvaa kasketuilla peltoalueilla tai laitumilla, sekä siitä, että mustikka kasvaa metsittyneillä alueilla, jotka ennen isojakoa olivat lähes aina yhteisomaisuutta.
Levinneisyys Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.
Käyttö Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani'). Niitä on myös mesimarjassa, mutta ei kummankaan lähisukuisessa marjassa puutarhamansikassa ja -vadelmassa. Yhdisteiden pilkkoutumistuotteet ovat luultavasti karvaita.Usko Siskoa, Helsingin Sanomat, 19.9.2010. sivu D 7.
Terveysvaikutukset Ahomansikoiden syöminen voi aiheuttaa pienillä lapsilla allergisen reaktion, ihottuman tai kuumetta.
Historiaa Oppineet väittivät uuden ajan alussa, että ahomansikan syönti aiheuttaisi happovaivoja, koliikkia, ripulia ja katarria. Ruotsalainen biologi Karl Linné oli kuitenkin eri mieltä ja päin vastoin suositteli niitä monien sairauksien kuten kihdin hoitoon.Aada Färdig: Pientareen punaposket. Tiede Luonto4/2023, sivu 17.
Ahomansikka oli 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa kaupallisesti tärkeä talousmarja. Niitä myytiin toreilla. Puutarhamansikat korvasivat sittemmin ahomansikat ravintokäytössä.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Ahomansikka (metsämansikka) (Fragaria vesca) Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Ahomansikka (Fragaria vesca) Luontoportti: Ahomansikka (Fragaria vesca) Pohjolan kasvien pauloissa: Fragaria vesca - ahomansikka Flora of China: Fragaria vesca Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Fragaria vesca (wild strawberry)
Luokka:Mansikat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit