thumb|300px|Brewster Buffalo-hävittäjä, joita Suomi sai ostaa Yhdysvalloista 44 kpl. Ennen talvisodan päättymistä näistä Suomeen saapui 8 kpl.Talvisodan historia – Osa 4 s.323: Sotatieteen laitos Suomen sotatarvikehankinnat talvisodan aikana-artikkeli käsittelee hankintoja, joita Suomen valtio teki talvisodan aikana niin koti- kuin ulkomailta puolustusvoimien tarpeisiin. Lisäksi artikkelissa viitataan lyhyesti mm. sotasaaliina Neuvostoliiton puna-armeijalta saatuun sotamateriaaliin. Osa ulkomailta hankitusta sotamateriaalista ehti maahan jo sodan aikana, mutta merkittävä osa materiaalista saapui Suomeen vasta Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen.

Kokonaisuudessaan Suomen puolustusvoimien ulkomailta ostaman ja saaman materiaalin arvon laskettiin (toukokuun lopulla 1940 laaditun arvion perusteella) olleen noin 4,6 miljardia markkaa, joka vuoden 2008 euroiksi muutettuna tarkoittaa noin 1,474 miljardin euron summaa. Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 4 s.290 Euromääräiseksi muutetun rahasumman suhteuttamisessa tulee ehdottomasti huomioida myös tuonaikaisten avustaneiden valtioiden silloiset taloudelliset mahdollisuudet. Tämän lisäksi Suomi vastaanotti merkittävää kansainvälistä humanitääristä apua.

Ulkomailta saadun ja hankitun materiaalin arvon suhteuttamiseksi tuon ajan puolustusmenoihin voidaan todeta, että vuonna 1938 hyväksytyn puolustusvoimien perushankintaohjelman mukaan sotatarvikkeiden hankintaan puolustusvoimien käyttöön olisi tullut käyttää seuraavan seitsemän vuoden aikana noin 2,7 miljardia markkaa.

Kotimainen sotatarviketuotanto Suomalaisen teollisuuden mobilisointi suoritettiin käytännössä vasta sodan jo sytyttyä 30. marraskuuta 1939. Sotaa ennen sotatarvikkeiden valmistukseen varatuista noin 500 tuotantolaitoksesta vain 126 oli ehtinyt saanut koetilauksia tai jo valmistaa sotamateriaalia puolustusvoimien tarpeisiin.Järventaus s. 94

Sotateollisuuden käynnistäminen sodan ollessa jo käynnissä osoittautui vaikeaksi, koska valmistelut olivat jääneet rauhan aikana pahasti kesken. Sotatarvikkeiden tuotannon aloittaminen kesti osalta tuotantolaitoksia jopa vuoden ajan.

Suomessa valmistettiin talvisodan aikana vain kevyimpiin kaliberiluokkiin kuuluvia aseita. Näistä aseista kiväärikalibeeristen aseiden tuotanto oli osin jopa melko runsasta. Pistoolikaliberisten aseiden (etenkin konepistoolien) tuotanto oli merkittävää. Näiden lisäksi tuotettiin vain vaatimaton määrä 37 mm:n pst-tykkejä (105 kpl) ja merkittävämpi määrä 81 mm:n kranaatinheittimiä (272 kpl). Talvisodan historia, osa 4 s. 298

Ampumatarvikkeissa käsiaseiden ammusten tuotantomäärät olivat merkittäviä, mutta suurikaliberisempien aseiden ammusten tuotanto ei missään vaiheessa vastannut edes kulutusta. Suurimmat tuotannon ongelmat kohdistuivat etenkin tykistön ampumatarvikkeiden valmistukseen. Hankalimmiksi osoittautuivat mm. tykistön hylsyjen, sytyttimien ja ns. pohjanallien valmistus. Kriittisimmillään esim. kranaatinheittimien ammusten valmistuskapasiteettia ei pystytty juurikaan käyttämään hyväksi, koska sytyttimien valmistus laahasi pahasti jäljessä. Sodan loppuvaiheissa pystyttiin valmistamaan noin 6 000 heittimen kranaattia vuorokaudessa, mutta sytyttimiä valmistui samassa ajassa vain 1 200 kappaletta.

Kotimainen teollisuus oli valmistautunut valmistamaan vain tärkeimpiä raskaamman kaluston ammuksista (81 mm krh, 76 mm, 107 mm, 122 mm ja 152 mm). Muiden asekaliiberien osalta oltiin kokonaan tuonnin varassa tai jouduttiin tyytymään siihen, mitä varastoissa sattui olemaan. Sodan aikana ulkomailta saatiin hyvinkin erikaliiberista tykistökalustoa, joiden mukana hankittiin myös ampumatarvikkeita, koska ampumatarvikkeille ei ollut saatavissa täydennystä kotimaasta. Talvisodan historia, osa 4 ss. 302-303

Kotimainen asetuotanto pienoiskuva|Suomessa valmistettiin talvisodan aikana 1 265 kpl Suomi-konepistooleja Suomessa valmistettiin talvisodan aikana vain kevyempiin kaliberiluokkiin kuuluvia aseita, joita valmistui seuraavat määrät: Kiväärejä 82 570 kpl Pikakiväärejä 960 kpl Konekiväärejä 605 kpl Konepistooleja 1 265 kpl Pistooleja 1 165 kpl Panssarintorjuntatykkejä (37 mm/Bofors) 105 kpl Kranaatinheittimiä (81 mm) 272 kpl Ilmatorjuntakonekiväärejä (7,62 mm/VKT) 44 kpl. Muita aseiksi luokiteltavia tuotteita ei Suomessa valmistettu talvisodan aikana.

Kotimainen ampumatarviketuotanto Suurimmat tuotannon ongelmat kohdistuivat etenkin tykistön ampumatarvikkeiden valmistukseen. Hankalimmiksi osoittautuivat mm. tykistön hylsyjen, sytyttimien ja ns. pohjanallien valmistus. Kriittisimmillään esim. kranaatinheittimien ammusten valmistuskapasiteettia ei pystytty juurikaan käyttämään hyväksi, koska sytyttimien valmistus laahasi pahasti jäljessä. Sodan loppuvaiheissa pystyttiin valmistamaan noin 6 000 heittimen kranaattia vuorokaudessa, mutta sytyttimiä valmistui samassa ajassa vain 1 200 kappaletta.

Kotimainen teollisuus pystyi valmistamaan talvisodan aikana seuraavat ampumatarvikemäärät. Muiden asekaliiberien osalta oltiin kokonaan tuonnin varassa tai jouduttiin tyytymään siihen, mitä varastoissa sattui olemaan.Talvisodan historia, osa 4 s. 303 Kiväärin patruunoita (7,62 mm) 43 350 000 kpl Pistoolin patruunoita (9,00 mm) 10 962 000 kpl Pst-tykin (37 mm) patruunoita 18 000 kpl Pst-tykin (45 mm) patruunoita noin 30 000 kpl Kranaatinheittimen (81 mm) laukauksia 259 000 kpl Kanuunan laukauksia (76 mm) 247 000 kpl Kanuunan laukauksia (107 mm) 3 700 kpl Haupitsin laukauksia (122 mm) 27 300 kpl Haupitsin laukauksia (152 mm) 6 100 kpl Ilmatorjuntakanuunan (76 mm) laukauksia 21 850 kpl

Ulkomaiset sotatarvikehankinnat

Suomen puolustusvoimat saivat talvisodan aikana (ja sen jälkeen) useilta mailta erilaisia sotatarvikkeita. Kunkin maan lopullisesti luovuttamien ja myymien sotatarvikkeiden rahallisen arvon ja niiden merkityksen sotatapahtumiin määrittämistä vaikeuttaa kuitenkin muutama seikka Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 4 ss.290-291: Avustamisen pisimmälle menevä muoto eli tarvikkeiden lahjoittaminen johtaa ongelmaan siitä, miten määritetään avustustarvikkeiden todellinen arvo. Maittain esitettävässä luettelossa myös ilmaiseksi luovutetulle varustukselle on pyritty antamaan jonkinlainen rahallinen arvo. Askelta vähäisempää poliittista kiinnostusta Suomen auttamiseen osoitti sotatarvikkeiden myynti luovuttavan maan armeijan varastoista. Lisäksi armeijan varastoista myytyjen tarvikkeiden hinta saattoi olla lähellä ns. markkinahintaa tai hinta saattoi toisaalta olla lähinnä nimellinen. Eri maiden välistä vertailua hankaloittaa myös se, että joidenkin maiden osalta sotatarvikkeiden hankinta suoritettiin ns. vapailta markkinoilta, jolloin niiden hintakin oli suhteellisesti katsoen huomattavan korkea. Varsinaiseen taistelutoimintaan liittyvä arvo on lähes mahdotonta määritellä, koska eri maista saapuneet sotatarvikkeet saapuivat hyvin eri aikaan (merkittävä osa vasta sodan jälkeen). Lisäksi esimerkiksi tykistökaluston osalta on huomioitava se, että ennen kaluston käyttöönottoa kalustolle oli mm. koulutettava henkilöstö ja hankittava niiden siirtämisiin tarvittavat välineet.

Kokonaisuudessaan Suomen puolustusvoimien ulkomailta ostaman ja saaman sotamateriaalin arvon laskettiin olleen noin 4,6 miljardia markkaa. Vuonna 1938 hyväksytyn puolustusvoimien perushankintaohjelman mukaan sotatarvikkeiden hankintaan olisi tullut käyttää seuraavan seitsemän vuoden aikana noin 2,7 miljardia markkaa. Tämän lisäksi Suomi vastaanotti merkittävää kansainvälistä humanitääristä apua.

Tärkeimpiä sodan aikana maahan saapuneita sotatarvikkeita hankintamaittain

Eri maat luovuttivat tai myivät Suomelle erilaisia sotatarvikkeita, joista alempana olevaan maittaiseen luetteloon niistä on lueteltu tärkeimmäksi arvioitu materiaali ja niiden määrät. Luettelon alapuolella on esitetty omana alaotsikkonaan arviot tärkeimpien lähettäjämaiden luovuttaman sotamateriaalin rahallisesta arvosta tietyin reunaehdoin. Tässä luettelossa maat ovat järjestetty siinä järjestyksessä, missä niiden luovuttaman sotamateriaalin rahallinen arvo arvioitiin olevan suurimmasta pienimpään. Talvisodan historia – Osa 4 ss. 264-329: Sotatieteen laitos -luettelon viite tämä ellei toisin mainita:

thumb|150px|Ruotsista saatiin tai ostettiin sodan aikana yhteensä 68 kappaletta 40 ItK 38-ilmatorjuntatykkiä.Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 4 s.301 Ruotsi myi tai lahjoitti Suomelle mm. seuraavaa sotamateriaalia talvisodan aikana: Kiväärejä 77 000 kpl + 19,2 miljoonaa patruunaa (6,5 mm Mauser) Pikakiväärejä 100 kpl (6,5 mm) Pst-tykkejä 18 kpl + 46 000 patruunaa (37 mm Bofors) Kranaatinheittimen ammuksia 164 500 kpl (81 mm / ammuksista vain pieni osa ehti käyttöön) 75 mm kenttäkanuunoita 48 kpl (vm.-02) + 36 000 laukausta ja 8 kpl (vm.-40) + 20 000 laukausta 76 mm:n kanuunoiden laukauksia 42 500 kpl 105 mm kenttäkanuunoita 13 kpl + 4 300 laukausta (12 kpl rintamakäyttöön) 150 mm haupitseja (vm.-06) 12 kpl + 2 730 laukausta 210 mm haupitseja (vm.-17) 4 kpl + 400 laukausta 20 mm ilmatorjuntatykkejä 8 kpl 40 mm ilmatorjuntatykkejä 68 kpl (+ 4 kpl kiinteää) + 130 400 laukausta 75 mm ilmatorjuntatykkejä 9 kpl Päällystakkikangasta 225 kilometriä Selkäreppuja 2 000 kpl Kuorma-autoja 240 kpl Tykistön traktoreita 26 kpl Muonakeittimiä 300 kpl (Alfa-Laval) Kenttäradioita 20 kpl Koulutuslentokoneita 8 kpl Pommitus/kuljetuskone 1 kpl (DC-2, joka tunnetaan lempinimellä Hanssin-Jukka) Koolhoven F.K.52-hävittäjiä 2 kpl

thumb|150px|Italia myi Suomelle ensin 25 ja myöhemmin 10 Fiat G.50-hävittäjää lisää, joista osa ehti mukaan sotatoimiin. Italia myi tai lahjoitti Suomelle mm. seuraavaa sotamateriaalia talvisodan aikana: Kranaatinheittimiä 100 kpl (81 mm) 20 mm Breda-ilmatorjuntakanuunoita 48 kpl + 192 000 laukausta (helmikuussa 192 000 lisää) 76 mm ilmatorjuntakanuunoita 12 kpl (Breda) + 24 000 laukausta Tykistön traktoreita 20 kpl Fiat G.50 – hävittäjiä 35 kpl (joista kaksi tuhoutui matkalla) Antennimiinoja 150 kpl (merivoimat)

Ranska myi tai lahjoitti Suomelle mm. seuraavaa sotamateriaalia talvisodan aikana: Pikakiväärejä 5000 kpl +11,9 miljoonaa patruunaa (8 mm vuosimalli -15 / lahjana) Valopistooleja 500 kpl + 20 000 ammusta Käsikranaatteja 200 000 kpl Pst-tykkejä 40 kpl + 75 000 patruunaa (25 mm / 10 kpl sodan jälkeen) Pst-tykkejä 10 kpl + 28 000 patruunaa (neuvostovalmisteisia 45 mm:n aseita) Kranaatinheittimiä 100 kpl + 100 000 laukausta (81 mm) 75 mm kenttäkanuunoita (vm.-97) 12 kpl + 100 000 laukausta 105 mm kenttäkanuunoita (vm. -13) 12 kpl + 16 000 laukausta (eivät ehtineet sotatoimiin) 155 mm kenttähaupitseja (vm.-15) 12 kpl + 16 000 laukausta (eivät ehtineet sotatoimiin) Jäykkälavettisia kenttäkanuunoita (vm.-77) 80 mm 12 kpl / 90 mm 100 kpl / 120 mm 24 kpl / 155 mm 6 kpl Edellisille ammuksia 12 000 kpl / 100 000 kpl / 32 000 kpl / 36 000 kpl Tykistön traktoreita 28 kpl Tykistön radioita 75 kpl Kenttäkaapelia 5 000 km Morane Saulnier 406-hävittäjiä 30 kpl (lahjana)

Englanti myi tai lahjoitti Suomelle mm. seuraavaa sotamateriaalia talvisodan aikana: Konekiväärejä 100 kpl + 3,9 miljoonaa patruunaa lahjana (7,7 mm Vickers) Pst-kiväärejä 100 kpl + 28 000 patruunaa (14 mm / sodan jälkeen 100 kpl lisää) Valopistooleja 200 kpl + 5 000 patruunaa Käsikranaatteja 40 000 kpl Hyökkäysvaunumiinoja 5 000 kpl 84 mm kenttäkanuunoita 7 kpl + 30 000 laukausta (eivät ehtineet sotatoimiin) 114 mm haupitseja 25 kpl + 25 000 laukausta 152 mm rannikkotykkejä 7 kpl + 6 000 laukausta (eivät ehtineet sotatoimiin) 40 mm ilmatorjuntakanuunoita 7 kpl (Vickers) 76 mm ilmatorjuntakanuunoita 24 kpl Housuja 25 000 paria, joista vain osa ehdittiin jakaa ja niistäkin suuri osa palautettiin liian pieninä. Tykistön traktoreita 28 kpl Gloster Gladiator-hävittäjiä 30 kpl (lahjana) Hawker Hurricane-hävittäjiä 8 kpl (loput 3 kpl luvatuista sodan jälkeen, yksi tuhoutui matkalla) Bristol Blenheim-pommittajia 24 kpl (kahta eri mallia) Merimiinoja 300 kpl