Robert Schumann sävelsi ensimmäisen pianosonaattinsa fis-mollissa (op. 11) vuosina 1833–1835. Teos koostuu kahdesta pitkästä osasta, joiden väliin jää kaksi lyhyttä osaa. Schumann julkaisi sonaatin alter egojensa nimillä Florestan ja Eusebius. Teoksen neljännessä osassa, rondossa, kuullaan vaihtelua, joka oletettavasti ilmentää säveltäjän alter egojen luonteita; Florestan on levoton ja Eusebius pohtiva. Sonaatista on käytetty lisänimeä "Suuri".Allmusic.com: Piano Sonata No. 1 in F sharp minor ("Grosse Sonate"), Op. 11
Osat
Introduzione (un poco adagio) – Allegro vivace Aria: Senza passione, ma espressivo Scherzo ed Intermezzo: Allegrissimo Finale: Allegro un poco maestoso
Lähteet
Aiheesta muualla IMSLP: Ilmaisia nuotteja
Luokka:Robert Schumannin teokset Luokka:Pianosonaatit Luokka:1830-luvun musiikkiteokset