Tämä on Luettelo Ruotsin hallitsijoista. Luettelo alkaa Munsö-suvun hallitsijasta Eerik Voittoisasta ja loppuu nykyiseen kuninkaaseen Kaarle XVI Kustaaseen.

Ruotsin hallitsijat

Munsö-suku (970–1060)

Eerik Voittoisa (Erik Segersäll) noin 970–995 Olavi Sylikuningas (Olof Skötkonung) noin 995–1022 Anund Jakob noin 1022–1050 (Olavi Sylikuninkaan poika) Emund Vanha (Emund gamle) noin 1050–1060 (Olavi Sylikuninkaan avioton poika)

Stenkilin suku ja vallantavoittelijat (1060–1130)

Stenkil noin (1060–1066) Eerik Stenkilinpoika ja Eerik Pakana (vallantavoittelija) noin (1066–1067) Halsten Stenkilinpoika noin (1067–1070) Anund Gardarikilainen (vallantavoittelija) noin (1070) Haakon I Punainen noin (1070–1079) Inge I Stenkilinpoika noin (1079–1083) Uhri-Sven (vallantavoittelija) noin (1083–1085) Inge I Stenkilinpoika noin (1085–1110) Filip Halsteninpoika noin (1110–1118) Inge II Halsteninpoika noin (1110–1125) Ragvald Tuittupää (vallantavoittelija) noin (1125–1126) Maunu I Niilonpoika Vahva noin (1125–1130)

Stenkil oli Länsi-Götanmaan jaarlin Ragnvaldin poika. Hän oli kuningas noin vuoteen 1066, jolloin alkoi valtataistelu Stenkilin pojan Eerikin ja Eerik Pakanan välillä. Kumpikin kuoli noin vuonna 1067. Kirkkohistorioitsija Adam Bremeniläinen mainitsee, että Stenkilin kuoltua Ruotsin kuninkaana olisi ollut Stenkilin poika Halsten. Myös Venäjällä syntynyt Anund Gardarikilainen mainitaan kuninkaana. Tämän jälkeen kuninkaaksi tuli Haakon Punainen (Håkan Röde), joka hallitsi jonkin aikaa yhdessä Stenkilin pojan Ingen kanssa. Inge mainitaan paavin kirjeessä kuninkaana vuonna 1079.

Pakanallinen reaktio sai aikaan sen, että Inge syrjäytettiin Sveanmaalla, ja Uhri-Svenistä (Blot-Sven) tuli kuningas. Inge mainitaan vuonna 1081 vain Länsi-Götanmaan kuninkaana. Uhri-Sven oli Ruotsin viimeinen pakanakuningas. Inge palasi Sveanmaalle ja syrjäytti Uhri-Svenin noin 1085. Tällöin ilmeisesti tuhottiin Uppsalassa ollut pakanatemppeli.

Inge kuoli noin vuonna 1110, ja hänen veljenpojistaan Filipistä ja Inge nuoremmasta tuli kuninkaita. Filip kuoli 1118 ja Inge 1120-luvulla. Ragvald Tuittupää valittiin kuninkaaksi Sveanmaalla 1120-luvulla, mutta hänet surmattiin vähän myöhemmin Länsi-Götanmaalla. Maunu Niilonpoika (1106–1134) oli tanskalainen prinssi, joka oli Inge vanhemman tyttärenpoika. Hänet valittiin kuninkaaksi Götanmaalla, mutta ei Sveanmaalla. Sverker vanhempi karkotti hänet Ruotsista noin 1130.

Sverkerin ja Eerikin suvut (1130–1250) Sverkerin ja Eerikin suvut taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi jaarli Birgerin poika Valdemar. Knuut II Pitkään asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pientä epävarmuutta.

MonarkkiVallassaSyntynyt Puoliso(t)KuollutLisätietoja99pxSverker I Vanhempinoin 1130 – 25. joulukuuta 1156 (noin )Ulfhild HaakonintytärRikissa Puolalainen25. joulukuuta 1156 (murhattu)Kuului itägöötalaiseen ylimyssukuun.99pxEerik IX Pyhänoin 1156 – 18. toukokuuta 1160 (noin )noin 1120Kristiina Björnintytär18. toukokuuta 1160 (noin 40 vuotta) (murhattu)Kuului länsigöötalaiseen ylimyssukuun.Maunu II Henrikinpoika noin 1160–1161 (noin )noin 1130Birgitta Haraldintytärnoin 1161 (noin 31 vuotta) (sotakuolema)Tanskalainen prinssi, joka nousi valtaan murhattuaan Eerik IX Pyhän.99pxKaarle VII Sverkerinpoikanoin 1161 – 12. huhtikuuta 1167 (noin )1130-luvullaKristiina Stigintytär Hvide12. huhtikuuta 1167 (28-37 vuotta) (murhattu)Sverker I Vanhemman poikaBurislev noin 1167–1169 (noin )(kanssahallitsijana Kol,vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika)noin 1169Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoikaKol noin 1167–1173 (noin )(kanssahallitsijana Burislev noin 1167–1169,vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika)noin 1173Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika99pxKnuut I Eerikinpoika noin 1167–1195 (noin )(vastahallitsijana Burislev noin 1167–1169,vastahallitsijana Kol noin 1167–1173)1140-luvullaCecilia Juhanantytärnoin 1195 (46-55 vuotta)Eerik IX Pyhän poikaSverker II Kaarlenpoika Nuorempi noin 1195 – 31. tammikuuta 1208 (noin ), syöstiin vallastanoin 1164Benedicta EbbentytärIngegärd Birgerintytär17. tai 18. heinäkuuta 1210 (noin 46 vuotta) (sotakuolema)Kaarle VII Sverkerinpojan poika99pxEerik X Knuutinpoika 31. tammikuuta 1208 – 10. huhtikuuta 1216 ()noin 1175 Rikissa Tanskalainen10. huhtikuuta 1216 (noin 41 vuotta)Knuut I Eerikinpojan poikaJuhana I Sverkerinpoika noin 1216 – 10. maaliskuuta 1222 (noin )120110. maaliskuuta 1222 (noin 21 vuotta)Sverker II Kaarlenpoika Nuoremman poika99pxEerik XI Eerikinpoika noin 1222 – 29. marraskuuta 1229 (noin ), syöstiin vallasta(holhoojahallituksen johtajana Knuut Holmgerinpoika 1222–1229)1216Katariina Sunentytär2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta)Eerik X Knuutinpojan poikaKnuut II Pitkä 29. marraskuuta 1229 – 1234 (noin )Helena Pietarintytär Strange1234Kaappasi holhoojahallituksen johtajana vallan alaikäiseltä Eerik XI Eerikinpojalta.99pxEerik XI Eerikinpoika 1234 – 2. helmikuuta 1250 (noin )1216Katariina Sunentytär2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta)Palasi valtaan Knuut II Pitkän kuoleman jälkeen.

Bjälbo-suku (1250–1364) Bjälbo-sukua kutsutaan myös Folkunga-suvuksi. Hallituskaudet ovat osittain päällekkäisiä, koska suvun jäsenet toimivat ajoittain toistensa hallitsijakumppaneina. Alaikäisten kuninkaiden hallituskaudella hallitsemisesta vastasi käytännössä holhoojahallitus. Bjälbo-sukuun kuulumaton Matias Kettilmundinpoika johti Ruotsia valtakunnan päämiehenä (rikshövitsman) vuosien 1318–1319 välillä. Bjälbö-suku hallitsi myös Norjaa vuosina 1319–1387 sen jälkeen, kun Maunu Eerikinpoika peri Norjan kruunun äidinpuoleiselta isoisältään Norjan kuningas Haakon V Maununpojalta.

MonarkkiVallassaSyntynyt Puoliso(t)KuollutLisätietoja100pxBirger Jaarli (valtakunnan jaarli)Kevät 1250 – 21. lokakuuta 1266 (noin )(kanssahallitsijana Valdemar Birgerinpoika)noin 1200Ingeborg Eerikintytär Mechtilde21. lokakuuta 1266 (noin 66 vuotta)Eerik XI Eerikinpojan lanko100pxValdemar BirgerinpoikaKevät 1250 – 22. heinäkuuta 1275 (noin ), syöstiin vallasta(kanssahallitsijana Birger Jaarli Kevät 1250 – 21. lokakuuta 1266)1240Sofia Tanskalainen26. joulukuuta 1302 (noin 62 vuotta)Birger Jaarlin poika, Eerik XI Eerikinpojan sisarenpoika100pxMaunu III Ladonlukko22. heinäkuuta 1275 – 18. joulukuuta 1290 ()1240Helvig Holsteinilainen18. joulukuuta 1290 (noin 50 vuotta)Valdemar Birgerinpojan veli100pxBirger Maununpoika18. joulukuuta 1290 – Huhtikuu 1318 (noin ), syöstiin vallasta(holhoojahallituksen johtajana Torkkeli Knuutinpoika 1290–1298)1280Märta Tanskalainen31. toukokuuta 1321 (noin 41 vuotta)Maunu III Ladonlukon poika100pxMatias Kettilmundinpoika(valtakunnan päämies)27. kesäkuuta 1318 – 8. heinäkuuta 1319 ()noin 1280Adelheid Schwerinilainen11. toukokuuta 1326 (noin 46 vuotta)Johti Birger Maununpoikaa vastaan noussutta kapinaliikettä.100pxMaunu IV Eerikinpoika 8. heinäkuuta 1319 – Helmikuu 1364 (noin ), syöstiin vallasta(holhoojahallituksen johtajana Maunun äiti Ingeborg Norjalainen 1319–1326,holhoojahallituksen johtajana Knuut Joninpoika 1326–1331)(vastahallitsijana Eerik XII Maununpoika 17. lokakuuta 1356 – 20. kesäkuuta 1359,kanssahallitsijana Haakon II Maununpoika 15. helmikuuta 1362 – Helmikuu 1364)1316Blanka Namurilainen1. joulukuuta 1377 (noin 61 vuotta)Birger Maununpojan veljenpoika100pxEerik XII Maununpoika 17. lokakuuta 1356 – 20. kesäkuuta 1359 ()(vastahallitsijana Maunu IV Eerikinpoika)1339Beatrix Baijerilainen20. kesäkuuta 1359 (noin 20 vuotta)Maunu IV Eerikinpojan poika100pxHaakon II Maununpoika 15. helmikuuta 1362 – Helmikuu 1364 (noin ), syöstiin vallasta(kanssahallitsijana Maunu IV Eerikinpoika)1340Margareeta IElo-syyskuu 1380 (noin 40 vuotta)Maunu IV Eerikinpojan poika

Mecklenburgin suku (1364–1389)

MonarkkiVallassaSyntynyt Puoliso(t)KuollutLisätietoja100pxAlbrekt Mecklenburgilainen15. helmikuuta 1364 – 24. helmikuuta 1389 (), syöstiin vallasta 1338Rikardis Schweriniläinen31. maaliskuuta 1412 (noin 74 vuotta)Maunu IV Eerikinpojan sisarenpoika

Kalmarin unioni (1389–1521) Kalmarin unioni oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtioliitto vuosina 1389–1521. Mailla oli usein yhteinen kuningas, mutta suuren osan ajasta Ruotsi kieltäytyi tunnustamasta itsevaltaisia tanskalaisia kuninkaita ja valitsi johtoonsa valtakunnan päämiehen (rikshövitsman), valtionhoitajan (riksföreståndare) tai kansallisen kuninkaan.