thumb|150px|right|Pälkjärven epävirallinen perinnevaakuna. Pälkjärvi oli Kuopion läänissä Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, josta suurin osa jäi Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulle alueelle. Kokonaispinta-ala oli 199,1 km² ja asukkaita 1 953 vuonna 1939. Pälkjärvestä luovutettiin Neuvostoliitolle 184,7 km², ja Suomelle jäänyt osa (17,3 km²) liitettiin Tohmajärveen vuonna 1946. Pälkjärvi oli ainoa Kuopion lääniin kuulunut alueluovutuksen takia lakkautettu kunta. Historiallisesti Pälkjärvi kuului Laatokan Karjalaan.
Nykyään entisen Pälkjärven pitäjän alue kuuluu Sortavalan piirin Kaalamon kuntaan.
Historia Pälkjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa, jossa se mainitaan Ilomantsin pogostaan kuuluvana veropiirinä. Siihen kuului silloin kaikkiaan 11 kylää, joista kaukaisimmat pohjoisessa olivat Kaltimo, Viensuu ja Lieksa. Hallinnollisesti laajimmillaan pitäjä lienee ollut 1700-luvun alussa. Uudenkaupungin rauhassa v. 1721 Pälkjärvestä tuli rajapitäjä, että valtakunnan raja halkoi sen kahtia. Pitäjä menetti Venäjälle 7 kylää, tynkäosa jäi Suomen puolelle.
Viimeinen rauhanaikainen alueluovutus koettiin vuoden 1936 alussa, jolloin osa kylistä siirrettiin Värtsilän kuntaan ja Jänisjärven itäpuolelta Pälkjärvelle jäänyt pieni nurkka, Luopasniemi Soanlahden kuntaan. Niin Pälkjärven pitäjä Tohmajoen yläjuoksun ja Jänisjärven välisellä alueella jäi pieneksi sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.
Alueluovutusten jälkeen Suomen puolelle jäi vain Vepsänvaaran pari tilaa, joten Pälkjärven kunta päätettiin lakkauttaa. Sen Suomelle jäänyt osa liitettiin Tohmajärveen vuoden 1946 alussa.
Kyliä Iljala, Jero, Kurikka, Makari, Naatselkä, Potoska, Puikkola ja Pälksaari (Pälkjärven rannalla).
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 5 koulupiiriin.
Pälkjärvellä syntyneitä tai vaikuttaneita Aukusti Asko-Avonius, huonekalutehdas Askon perustaja, teollisuusneuvos, vuorineuvos Viitattu 11.1.2023. Reino A. Avonius, Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvosBiografia-sampo: Reino A. Avonius Viitattu 11.1.2023. Pentti Avotie, Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Viitattu 11.1.2023. Johan Fredrik Bergh, rovasti ja jumaluusopin tohtori Erkki Eronen, kuvanveistäjä Erik Gustav von Fieandt, kenraalimajuri (Viitattu 23.1.2020) Väinö Forsman, rovasti ja hengellisten laulujen sanoittajaForsman, Väinö Ilmari. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 11.1.2023.) Jaakko Hakala, pappi, kansanedustaja, Aamulehden päätoimittaja Paul Hendunen, tehtaanhoitaja, maanviljelijä ja valtiopäivämies Geni: Paavo Paavonpoika Hendunen Viitattu 11.1.2023. Viljo Hoffrén, kirjailija Rauno Hämäläinen, fyysikko Heikki Jaatinen, valtiopäivämies Mathias Jaatinen, valtiopäivämies, Kokkolan pormestariYlioppilasmatrikkeli 1853–1899: Jaatinen (Axel) Mathias Viitattu 11.1.2023. Tahvo Jaatinen, maanviljelijä, valtiopäivämies Erkki Kivinen, Helsingin yliopiston rehtori Jaakko Nousiainen, valtio-opin professori Armi Ratia, Marimekon perustaja Jalmari Väisänen, maanviljelijä, kansanedustaja
Lähteet
Aiheesta muualla Luovutetun Karjalan linkit
*