Klorella (Chlorella) on yksisoluisten levien suku. Sukuun kuuluu noin 25 lajia. Klorella koostuu ympyränmuotoisista levistä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2-10 μm. Sen solussa on lehtivihreää, ja se näyttää vihreältä kerättäessä. Se on erittäin hyvä yhteyttämään ja lisääntyy nopeasti hiilidioksidin, veden, auringonvalon ja joidenkin mineraalien avulla. Kerralla muodostuu yhdessä solussa 4-16 autospooria, joista kustakin kehittyy emolevän kaltainen yksilö. Tämä voi toistua useita kertoja päivässä, niin että yhdestä yksilöstä voi suotuisissa oloissa kehittyä vuorokaudessa jopa sata.
Klorellan nimi tulee kreikan sanasta chloros, joka tarkoittaa vihreää, ja latinan suffiksista -ella, joka tarkoittaa pientä. Nimen antoi hollantilainen biologi Martinus Beijerinck. Melvin Calvin sai vuoden 1961 Nobelin kemian palkinnon kasvien hiilidioksidinkäyttöä koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän käytti klorellaa.
Käyttö Klorellaa käytetään ruoka-aineena. Kuivatussa klorellassa on noin 60 prosenttia proteiinia, ja se sisältää runsaasti B6-vitamiinia, magnesiumia, A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviineja, niasiinia, rautaa, fosforia ja sinkkiä..
Lajeja Chlorella conductrix Chlorella elongata Chlorella faginea Chlorella homosphaera Chlorella kessleri Chlorella luteoviridis Chlorella marina Chlorella miniata Chlorella minutissima Chlorella mirabilis Chlorella oocystoides Chlorella ovalis Chlorella parasitica Chlorella saccharophila Chlorella salina Chlorella sorokiniana Chlorella spaerckii Chlorella stigmatophora Chlorella variegata Chlorella vulgaris Chlorella xanthella Chlorella zopfingiensis
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Chlorella
Luokka:Viherlevät Luokka:Ruoka-ainekset