Harjavallan suurteollisuuspuisto on metalli- ja kemianteollisuuden keskittymä Satakunnassa Harjavallan kaupungissa. Se sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa, Valtatie 2:n ja Tampere–Pori-radan välittömässä läheisyydessä. Noin 300 hehtaarin laajuisella alueella toimii kaikkiaan 17 yritystä, joiden palveluksessa on vakituisesti vajaat 1 200 työntekijää. Suurteollisuuspuisto muodostuu entisistä Outokummun ja Kemiran tehtaista.
Historia
Harjavallan suurteollisuuspuisto sai alkunsa jatkosodan aikana kesällä 1944, viranomaisten määrättyä Imatralla toimivan Outokumpu Oy:n kuparisulaton siirrettäväksi Länsi-Suomeen kauemmas sotatoimialueelta. Harjavalta valikoitui paikaksi, koska energian saanti oli paikkakunnalla turvattua vuonna 1939 valmistuneen Harjavallan voimalaitoksen ansiosta. Toinen vaikuttanut seikka oli Poriin vuonna 1940 valmistunut Outokummun metallitehdas. Kuparisulaton tuotteiden jatkojalostus oli näin ollen mahdollisimman lähellä. Porin kaupunki/Teollisuustyön jäljillä Kuparisulatto aloitti toimintansa vuoden 1945 tammikuussa.
Kahta vuotta myöhemmin valmistui Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n rikkihappotehdas, joka valmisti sulaton kaasuista raaka-ainetta lannoiteteollisuudelle. Lannoitetehdas aloitti toimintansa 1948. Vuonna 1959 aloitettiin nikkelin valmistus Outokumpu Oy:n tehtaalla. Kupari- ja nikkelitehtaat laajensivat toimintaansa seuraavina vuosikymmeninä. 1970-luvun alussa käynnistettiin happitehdas. Uusi rikkihappotehdas ja AGA:n ilmakaasutehdas valmistuivat 1980-luvulla.
Outokumpu-konsernin yhtiöittäminen oli aloitettu 1980-luvulla ja vuonna 1990 kupari-nikkeliryhmästä muodostettiin Outokumpu Harjavalta Metals Oy. Vuosina 1993-1996 toteutettiin 1,5 miljardia markkaa (noin 330 milj. euroa Nordean rahanarvonkerroinlaskuri ) maksanut laajennusprojekti, jonka ansiosta nikkelin ja kuparin tuotanto pystyttiin kaksinkertaistamaan. Projektin aikana rakennettiin myös uusi savupiippu, joka on yksi Suomen korkeimmista rakennelmista.
Vuonna 2000 Outokumpu päätti luopua nikkeliteollisuudestaan ja Harjavallan nikkelitehdas myytiin amerikkalaiselle OM Groupille. Se puolestaan kauppasi tehtaan vuonna 2007 venäläiselle Norilsk Nickel-konsernille. Outokumpu Harjavalta Metals puolestaan siirtyi yritysjärjestelyiden myötä osaksi ruotsalaista Boliden-konsernia vuonna 2004. Kemira GrowHow-nimellä toiminut lannoitehdas myytiin vuonna 2008 norjalaiselle Yaralle. Yara Suomessa ja lopetettiin vuonna 2015. Harjavallan suurteollisuuspuisto -nimitys otettiin käyttöön viimeisimpien yrityskauppojen myötä. Vuonna 2014 alueella tapahtui Harjavallan nikkelipäästö.
Suurteollisuuspuiston yritykset Yritys Työntekijöiden määrä Konserni Boliden Harjavalta Oy 440 Boliden Nornickel Harjavalta Oy 299 Nornickel Kemira Oyj 15 Kemira Linde 25 Linde Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy 14 Air Liquide Finland Oy 0 Air Liquide Quant Service 67 Quant Amica 10 Insta Automation Oy 75 InstaEtteplan Finland Oy26Etteplan ISS Palvelut Oy 18 Lassila & Tikanoja Oyj 50 Maintpartner Oy 100 Valtasiirto Oy 94 Viita -yhtiöt Transval Oy
Lähteet Historian vuosikymmenet, Harjavallan suurteollisuuspuisto Eeva Seppälä: "Leipää ja ruutia - Kemira Oy 1920-1945". https://www.suurteollisuuspuisto.com/yhteystiedot/puhelinluettelo/yritykset/ https://www.etteplan.com/fi/tietoa-meista/uutiset/2024/06/17/boliden-harjavalta-tahtaa-edistyksellisimmaksi-metallinjalostajaksi-yhteistyossa-etteplanin-kanssa/
Viitteet
Aiheesta muualla
Suurteollisuuspuiston kotisivut
Luokka:Harjavalta Luokka:Suomen teollisuusalueet