Metsolat oli Yleisradion tuottama, alun perin vuosina 1993–1995 esitetty suomalainen draamasarja. Sarjan on ohjannut ja leikannut Carl Mesterton, joka myös käsikirjoitti sarjan yhdessä puolisonsa Anna-Lisa Mestertonin, Curt Ulfstedtin ja Miisa Lindénin kanssa. Sarja kertoo kuvitteellisessa kainuulaisessa Hoikan kunnassa elävän pienviljelijäperheen elämästä juhannuksesta 1987 jouluun 1996. Sarja saavutti suuren suosion ja sen jokaisella jaksolla oli yli miljoona katsojaa. Sarjan tarinasta ja sen jälkeisestä ajasta on julkaistu viisi sittemmin loppuunmyytyä romaania.
Metsolat sai vuonna 1994 Pro Maaseutu -palkinnon ja Telvis-lehdistöraadin kunniakirjan. Seuraavana vuonna Carl Mesterton sai sarjasta Erikoistelvis-palkinnon ja Invalidiliitto palkitsi sarjan Kunniakämmenellä parhaana kotimaisena vammaisaiheisena tv-ohjelmana..
Tuotanto
Sarjan idea ja käsikirjoitukset
Idea Metsolat-sarjaan syntyi, kun ohjaaja-käsikirjoittaja Carl Mesterton oli erään Ylen tv-tuotannon kurssin jälkeen valittanut johtaja Risto Volaselle, ettei nuoria käsikirjoittajia, ohjaajia ja tuottajia saa millään toimimaan yhteen ryhmässä. Mesterton ehdotti Volaselle puolivakavissaan, että nuoret voisivat tehdä sarjan vaikka kainuulaisesta maanviljelijäperheestä. Poliittiselta taustaltaan keskustalainen Volanen innostui aiheesta ja ehdotti, että Mesterton kirjoittaisi sarjan itse. Volanen otti myös yhteyttä Yle Kakkosen johtajaan, ja Mesterton kertoi myöhemmin, että "sarja oli sitä myöten selvä". Toinen keskustataustainen johtaja Tapio Siikala yhdessä Volasen kanssa varmisti, että kallis ja monivuotinen tuotanto sai rahoituksen.
Metsoloiden tuotantoa varten Mesterton joutui irtisanoutumaan Yleisradiosta ja perustamaan 60-vuotiaana oman yhtiön, koska Yle ei suostunut sisäiseen siirtoon Helsingistä Yleisradion ruotsinkielisestä toimituksesta Tampereelle Yle kakkoseen. Tilanne kääntyi sarjan menestyksen myötä Mestertonin eduksi, koska hän sai käsikirjoittajana ja ohjaajana täyden korvauksen kaikesta työstään sekä sarjan kaikista myöhemmistä julkaisuista.
Sarjan kuvitteellisen Hoikan kunnan esikuvana käytettiin Puolankaa. Mestertonit haastattelivat Puolangalla paikallisia ihmisiä ja tutustuivat maatilojen arkeen ja käytännön seikkoihin, kuten maidon kuljetukseen ja linja-autoliikenteeseen. Puolangan kunnanjohtaja kertoi kunnan vaikeasta työllisyystilanteesta ja sen vaikutuksista kuntalaisten arkeen. Puolangalta löytyi myös Antti ja Annikki Metsolan perheen esikuva. Mesterton on kertonut, miten paikallinen pappa oli esitellyt piirongin päälle aseteltuja valokuvia ja kertonut viidestä lapsestaan. Mesterton harrasti myös oikeustieteitä ja oli tehnyt kansalaisten lakiasioita käsitteleviä ohjelmia, minkä vuoksi sarjassa käsiteltiin tarkasti esimerkiksi kaupantekoon, perintöihin ja yritysten perustamiseen liittyviä asioita.
Mesterton kirjoitti sarjan ensimmäisen tuotantokauden 21 jaksoa yhdessä Curt Ulfstedtin kanssa. Ensimmäisen kauden jälkeen Mesterton pyysi sarjassa Riitta Vanhasen roolissa näytellyttä Miisa Lindéniä sekä puolisoaan Anna-Lisa Mestertonia mukaan kirjoittamaan sarjan toista ja kolmatta tuotantokautta sekä viimeistä Muistojen joulu -jaksoa. Lindén on myöhemmin kuvaillut käsikirjoitusprosessia demokraattiseksi prosessiksi, jossa Mesterton oli kärsivällinen kokemattomamman Lindénin kanssa. Käsikirjoittajat viettivät yhdessä pitkiä aikoja ja keskustelivat sarjan henkilöistä ja heidän tapahtumakaarista, minkä jälkeen kukin kirjoitti tahoillaan ja tekstiä jaettiin postitse levykkeillä eli "korpuilla". Kirjoittajat jatkoivat toistensa tekstejä, niin ettei lopputuloksesta pystynyt erottamaan, mikä osa oli kenenkin kirjoittajan tekemää. Lindénin mukaan Carl Mesterton antoi hänelle ja Anna-Liisa Mestertonille paljon sananvaltaa käsikirjoitukseen, sillä hän ajatteli naisten osaavan kuvata hyvin esimerkiksi henkilöiden tunteita.
Kuvaukset pienoiskuva|alt=Kirkkorakennus mäen päällä, taustalla kaunis poutapilvinen taivas.|Suodenniemen kirkko toimi kuvauksissa Hoikan kirkkona. Ohjaaja-käsikirjoittaja Carl Mesterton ja tuottaja-tuotantopäällikkö Raimo Mikkola olivat keskeiset asiantuntijat ja tekijät sarjan varsinaisen tuotannon käynnistyessä. Mikkola oli erityisen keskeinen henkilö kuvauspaikkojen valinnassa, sillä hänellä oli 25 vuoden kokemus ja Mesterton piti häntä Suomen parhaimpana tuotantopäällikkönä ja kuvauspaikkojen järjestäjänä. Sarjaa tuotettiin viisi vuotta. Ensimmäiset kuvaukset alkoivat tammikuussa 1991 ja päättyivät kesäkuussa 1995. Kuvauspäiviä oli 278, kohtauksia 1 724, näyttelijöitä 71, amatööreja ja avustajia 730, valmista ohjelmaa 32,5 tuntia, kuvattua materiaalia oli 166 tuntia ja 50 minuutin osaa kohti neljä tuntia, yhteensä 40 jaksoa. Sarjan tuotannonsuunnittelu onnistui Mikkolan mukaan täydellisesti, koska kuvausaikataulut suunniteltiin 15 minuutin tarkkuudella. Sarjan tuotantoa johti tiiviissä yhteistyössä tuottaja, ohjaaja, apulaisohjaaja, kuvaaja ja kuvaussihteeri, ja tuotantoa varten otettiin käyttöön amerikkalaisten käyttämä tuotannonsuunnitelusysteemi.
Metsoloiden kuvauspaikoista valtaosa sijaitsi Tampereen lähellä, ennen kaikkea Mouhijärvellä. Miljöökuvausta aidossa Kainuussa tehtiin ensimmäiselle tuotantokaudelle vain kaksi päivää. Kuvauksissa pyrittiin kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, että tapahtumat sijoittuivat Kainuuseen. Juonen kannalta Pirkanmaan maisemat oli häivytettävä Kainuuksi ja esimerkiksi Mouhijärven nimi ei saanut näkyä missään kuvauspaikoissa. Kainuun piti näkyä myös rekvisiitassa ja esimerkiksi päivittäistavaroissa. Leppävaaran tilan kuvauspaikaksi löytyi tila Mouhijärveltä. Leppävaaran Mummon mökki oli purkutalo, jonka seinät kuskattiin paikalle ja pystytettiin Leppävaaran pihapiiriin.
Mouhijärven keskustasta löytyivät Hoikan säästöpankki, paikallissanomat, apteekki, olutravintola, osuuskauppa ja kunnantalo. Mikkola on kertonut, että hänen entuudestaan tuntema Mouhijärven Säästöpankin johtaja Lasse Vilppala, vei Mikkolan tutustumaan Soinin tilalle viiden kilometrin päähän Mouhijärven keskustasta. Soinin tilasta tuli sarjaan Kaukovaaran maalaistalo, ja siellä kuvattiin kaikki Kaukovaaran sisä- ja ulkokuvat. Suodenniemen kirkosta tuli Hoikan kirkko, jossa kuvattiin esimerkiksi Eeva Metsolan häät.
Erkki Metsolan omistaman hiihtokeskus Urjan linnan paikkaa etsiessään Mikkola sai puhelinsoiton, jossa vinkattiin, että Pälkäneen Sappeessa on rakenteilla puolivalmis rinne huoltorakennuksineen. Näin Sappeen hiihtokeskus valikoitui kuvauspaikaksi. Keskeisten kuvauspaikkojen valinnan jälkeen Mikkola lähti sarjan apulaisohjaajan kanssa Kainuuseen etsimään paikkoja, joilla yhdistettiin etelässä kuvatut paikat Kainuuseen. Kainuun kuvauspaikat sijaitsivat Puolangan lisäksi mm. Sotkamossa, jossa kuvattiin esimerkiksi Naapurinvaaralla sekä Ristijärvellä, jossa kuvattiin Saukkovaaralla.
Näyttelijät
pienoiskuva|Metsolat-sarjan näyttelijöitä 1990-luvulla. Ohjaaja Carl Mestertonin mukaan yksi keskeinen roolituksessa painanut kriteeri oli, etteivät kaikki saaneet olla entuudestaan suuren yleisön tuntemia näyttelijöitä. Mesterton uskoi, että näyttelijät olisivat uskottavampia rooleissaan, kun katsojat eivät tunteneet heidän henkilökohtaisia taustojaan. Aiemmin Yleisradion ruotsinkielisellä puolella työskennelleen Mestertonin oli helppo tehdä valintoja puhtaalta pöydältä suomenkieliseen sarjaan.
Keskeisiin Antti ja Annikki Metsolan rooleihin valittiin näyttelijäpariskunta Ahti Haljala ja Helinä Viitanen. Molemmat olivat tehneet pitkät työurat näyttelijöinä ja jääneet eläkkeelle Tampereen Työväen Teatterista. Aiemmin pariskunta oli näytellyt yhdessä myös mm. Rintamäkeläiset-sarjassa. Mestertonin mukaan avioliitto vahvisti Viitasen ja Haljalan roolityötä.
Sarjan keskeiseen Erkki Metsolan rooliin valittiin Kari Hakala. Hakala oli tekemässä toista tv-sarjaa Rautavaaralla, kun hänen vastanäyttelijänsä Vesa Veijalainen kertoi olevansa avustajana uudessa sarjassa. Hakala sanoi Veijalaiselle olevansa käytettävissä uuteen tv-sarjaan, ja myöhemmin Hakala kutsuttiin koekuvauksiin Yle TV2:n studiolle Tampereen Tohloppiin. Hakala oletti hakevansa sivuroolia ja hämmästyi ymmärtäessään myöhemmin, että hänet oli valittu näyttelemään yhtä sarjan päähenkilöistä.
Juoni Antti ja Annikki Metsola (o.s. Leppävaara) elävät pienehköllä maatilalla, jonka nimi on Leppävaara. Se sijaitsee fiktiivisessä Hoikan kunnassa Kainuussa. Annikin äiti asustelee omassa mökissään samalla maatilalla. Isänsä kuoltua Annikki peri puolet Leppävaarasta, hänen äitinsä omistaa toisen puolen. Antti on Leppävaarassa kotivävynä, hänen kotitilansa jäi vuonna 1944 Neuvostoliiton puolelle. Antilla ja Annikilla on kolme poikaa: Risto, Heikki ja Erkki sekä kaksi tytärtä: Jaana ja Eeva. Risto asuu Tampereella, hänellä on vaimo Raija sekä poika Lasse ja tytär Liisa. Heikki elää Ruotsissa, hänellä on vaimo Kristina ja kaksi pientä poikaa. Erkki on jäänyt Leppävaaraan. Jaana asuu Sotkamossa pankinjohtaja Jaakko Järvenheimon rouvana, ammatiltaan hän on kosmetologi. Metsoloiden kuopus Eeva opiskelee Tampereella lääketiedettä.
Metsoloiden protagonisti ja primus motor on Erkki. Antagonisti ja sarjan tärkeä sivuhahmo on Kari Kaukovaara, suurtilallinen joka pistää ehtimiseen kapuloita Erkin rattaisiin tämän rakentaessa laskettelukeskustaan. Urjan rinteiksi kutsutun laskettelukeskuksen suunnittelu, toteuttaminen, laajentaminen ja toiminnassa pitäminen on sarjan keskeisin juonilinja. Myös Riston, Jaanan ja Eevan vaiheita seurataan, Heikki sen sijaan jää sivuhahmoksi. Risto muuttaa työttömäksi jäätyään Tampereelta Hoikkaan, hänen avioliittonsa päättyy. Jaana ja Jaakko muuttavat sarjan kuluessa Sotkamosta Tampereelle. Jaakko saa potkut, mutta löytää pian uuden uran. Jaanasta taasen kehkeytyy pätevä yksityisyrittäjä. Eeva valmistuu lääkäriksi pikku hankaluuksien jälkeen ja avioituu sarjan edetessä Stig Eklundin kanssa. Vakavan auto-onnettomuuden jälkeen (jakso 14) Eeva on pitkään erossa Stigistä, joka halvaantuu onnettomuudessa vyötäröstä alaspäin. Avioliitto kuitenkin eheytyy ja vakautuu. Antin ja Annikin lastenlapsista seurataan etenkin Liisan elämää. Liisa kirjoittaa ylioppilaaksi, etsii itseään ja alkaa pitää luomutilaa Leppävaaran kupeessa vihreän idealistin Osmo Lampisen kanssa.
Metsoloiden jaksot alkavat useimmiten Leppävaaran tilalta, missä Antti ja Annikki juttelevat jälkikasvunsa edesottamuksista ja suunnitelmista. Leppävaarasta siirrytään seuraamaan tapahtumia Urjan rinteillä, Hoikan terveyskeskuksessa, Tampereella, Paraisilla ja missä jälkikasvu kulloinkin sattuu elämään ja vaikuttamaan.
Metsoloiden tärkeimpiä sivuhenkilöitä Stigin, Osmon ja Kari Kaukovaaran ohella on Karin sisko Helena, joka avioituu Erkin kanssa kesällä 1991 ja kuolee tapaturmaisesti alkuvuonna 1993. Metsolan Erkin ja Kaukovaaran Helenan liitto ulottuu jaksosta 24 jaksoon 37. Riitta Vanhanen on etenkin sarjan toisen ja kolmannen tuotantokauden tärkeä sivurooli. Hänestä tulee Erkin sihteeri ja Helenan kuoleman jälkeen Erkin vaimo. Riston ex-vaimo Raija ja poika Lasse jäävät verraten pieniksi sivuhahmoiksi. Muita sivurooleja ovat Stigin isä, Helenan ensimmäinen puoliso Meriläinen, Erkin lapsuudenkaveri Eino Vanhanen, Einon setä Arvo Vanhanen, pankinjohtaja Heikkinen tyttärineen sekä kunnanjohtaja. Liisan syrjähyppy Turo on muutaman jakson sivuhenkilö. Heikin ruotsalainen vaimo Kristina ei juurikaan ole juonikuvioissa mukana, vaan toimii lähinnä taustahahmona. Hänen suomenkielentaitonsa kehittyy sarjan kuluessa.
Kari ja Helena Kaukovaara ovat kaukaista sukua Leppävaaroille, sillä heidän isoisänsä oli Annikin isän serkku. Annikin äiti oli piikana Kaukovaarassa ennen kuin avioitui Annikin isän kanssa.