Iranin islamilainen tasavalta eli Iran () on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Kaspianmereen, pohjoiskoillisessa Turkmenistaniin, idässä Afganistaniin ja Pakistaniin, etelässä Persianlahteen ja Arabianmereen ja lännessä Irakiin ja Turkkiin. Maan virallinen nimi oli 21. maaliskuuta 1935 asti Persia.
Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta. Alueen kulttuuri on maailman vanhimpia. Šiialaisuus on valtionuskonto ja persia (farsi) maan virallinen kieli. Yli 80 miljoonan asukkaan väestöstä suurin osa on persialaisia, ja suurimmat vähemmistöt ovat azerit, kurdit ja lurit.
Iranin kallioperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy maaöljyä ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea öljyn vientituloihin, mutta maakaasun osuus on kasvamassa.
Nimi Persiankieliset iranilaiset ovat sassanidien kaudesta (226–651) alkaen käyttäneet maasta nimitystä Iran, joka tarkoittaa ”arjalaisten valtakuntaa”, kun taas lännessä on käytetty kreikkalaisilta periytyvää Persia-nimitystä. Iran on vakiintunut muoto puhuttaessa nyky-Iranista, mutta historiallisesta Iranista käytetään usein edelleen nimitystä Persia.
Vuonna 1935 šaahi Reza Shah Pahlavi vaati käyttämään kansainvälisesti Iran-nimeä. Hänen poikansa Muhammad Reza Pahlavi salli 1959 sekä Persia- että Iran-nimien käytön. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta.
Maantiede thumb|280px|Iranin topografinen kartta Iranin maisemaa hallitsevat jylhät vuorijonot, jotka erottavat syvänteitä tai mannerlaattoja toisistaan. Maan läntinen osa, jossa suurin osa väestöstä elää, on vuoristoista. Siellä on vuorijonoja kuten Kaukasus, Zagros ja Alborz-vuoret, joista viimeksi mainittu sisältää Iranin korkeimman kohdan, Damavandvuoren (5 604 metriä). Maan keskiosa on laaja tasanko 300–900 metrin korkeudessa, ja sen itäosassa sijaitsee kaksi suola-aavikkoa, Iso Suola-aavikko eli Dasht-e Kavir ja Iso Hiekka-aavikko eli Dasht-e Lut suolajärvineen. Monin paikoin vuoret ulottuvat Persianlahden rannalle asti, ja maassa on vain kaksi alankoaluetta: Mesopotamian alangon jatke maan lounaisosassa ja Kaspianmeren rannikon alanko.Topography Iran: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
Kallioperä Iranin kallioperä on seismisesti aktiivista, sillä maan poikki kulkee useita suuria siirroslinjoja.Help too late, say quake survivors CNN 2002. Viitattu 4.1.2010
Zagrosvuoret ovat syntyneet Arabian ja Iranin laattojen painuessa vastakkain. Iran ja sen lähialueet Alpeilta Indonesiaan muodostuvat mikromannerlaatoista, jotka painuvat toisiaan vasten ja toistensa alle. Triaskaudella tälle alueelle syntyi merkittäviä malmivaroja: porfyyrityyppistä kuparia, kromiittia ja siihen liittyviä malmeja sekä lyijy-sinkkimalmioita.
Sedimenttikerros on paikoin jopa 15 kilometriä paksu, ja siinä on kerrostumia kaikilta geologisilta kausilta. Kaikkia alueita, jotka vaikuttavat lupaavilta öljy- tai kaasuesiintymien suhteen, ei ole vielä tutkittu perusteellisesti.
Vesivarat Iranissa on useita suuria jokia, mutta ne ovat niin jyrkkiä ja epäsäännöllisiä, että vain Karun-joella on vesiliikennettä. Karun, jonka kokonaispituus on 890 kilometriä, virtaa maan lounaisosan läpi Shatt al-Arabiin, jonka muodostavat Eufrat ja Tigris Irakissa yhtymäkohtansa jälkeen. Muutamat joet laskeutuvat Keskitasangolle, jonka sisäinen valuma-alue muodostuu suolaisista soista. Kaikkien purojen ja jokien virtaama vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Kevään tulvat aiheuttavat valtavia vahinkoja, kun taas kesällä vettä on vähän, kun useimmat purot katoavat. Vesi kuitenkin varastoituu maan alle, ja tulee pintaan maanalaisista vesikanavista (qanat) ja lähteistä ja kaivoista.
Keskimääräiseksi vuotuiseksi sademääräksi on arvioitu 228 mm, joka vaihtelee keskitasangon 50 mm:stä yli 1 500 mm:iin joillakin rannikkoalueilla lähellä Kaspianmerta. Kolmannes sateista tulee lumena ja loput vesisateena.
Luonto Iranin kasvillisuus voidaan jakaa neljään päävyöhykkeeseen: Kaspianmeren rannikko on kapea nauha järven eteläreunalla. Se voidaan jakaa edelleen Alborzin metsäaroon, jossa rohtokataja ja tavallinen kataja ovat pääasiallisia puulajeja, sekametsäalueeseen, jonka lajeja ovat idänpyökki, euroopanvalkopyökki, rautapuu, euroopanmarjakuusi, vuorijalava, tervaleppä, granaattiomena, eräs lehmuslaji (Tilia rubra) ja tammilaji (Quercus castanefolia), sekä alankoalueen aavikkoon. Iranoturanilainen vyöhyke on laajin kasvillisuusvyöhyke. Se on kuivaa, talvisin kylmää aluetta. Se voidaan jakaa tasankoon ja vuoristoalueeseen. Tasangolla kasvaa marunalajeja ja suolaa sietäviä kasveja. Hiekka-aavikon ja soran laitamilla kasvaa monia tamariskilajeja. Vuorilla tavataan katajaa ja hedelmäpuita kuten mantelia muistuttava Prunus scoparia sekä kurjenherneitä ja muita matalia kasveja. Zargosvuorten vyöhyke kattaa vuorten lisäksi niitä ympäröivää aroa. Lehtimetsän valtalajeja ovat tammet ja pistaasit. Puurajan yläpuolella kasvaa vuoristokasvillisuutta. Kalkkikivijyrkänteiden koloissa 1500–3500 metrin korkeudella kasvaa monia endeemisiä esikkokasveihin kuuluvia Dionysia-lajeja. Vuorilla tavataan myös monia sipulikasveja kuten pikarililjoja, käenrieskoja, tulppaaneita, helmililjoja ja afrikantähdikin sukulaisia (Ornithogalum). Khalidj-o-Ommanin vyöhyke levittäytyy vuorten länsipuolelta Persianlahden rannikolle. Siellä tavataan subtrooppisia lajeja, kuten akaasioita (Acacia), meskitejä (Prosopis), jujubia (Ziziphus), mustamangroveja (Avicennia), punamangroveja (Rhizophora), eufratinpoppelia (Populus euphatica) ja Prosopis stephaniana -meskitelajia.
Iranin harvinaisin eläinlaji on gepardin aasialainen alalaji, jonka ei tiedetä varmuudella elävän missään Iranin ulkopuolella, ja sielläkin populaatio on pieni.Acinonyx jubatus ssp. venaticus IUCN Red List Alueella elänyt aasianleijonapopulaatio on kuihtunut ja kaspiantiikeri kuollut sukupuuttoon. Maassa elää silti edelleen noin 160 nisäkäslajia, 516 villiä lintulajia ja noin kymmenen tuhatta kasvilajia. Kaspianmeren kaviaaria tuottava kitasampi on erittäin uhanalainen, ja Iran istuttaa vuosittain 24 miljoonaa sammenpoikasta Kaspianmereen kannan ylläpitämiseksi.Lean times for Iran caviar fishermen BBC 2005. Viitattu 29.12.2010
Aavikoituminen ja siitä välillisesti seuraava maanviljelyksen levittäytyminen uusille alueille ovat uhkana luonnon monimuotoisuudelle.Hirkan National Park Lairweb
Iranissa on 16 kansallispuistoa ja yhteensä noin 200 luonnonsuojelualuetta.
Ilmasto Iranin maaston monimuotoisuuden takia maan eri osissa on erilainen ilmasto. Maan pohjoisella reunalla Kaspianmeren rannikon tasangolla lämpötilat laskevat nollarajan alapuolelle ja säilyvät loppuvuoden kosteina. Kesälämpötilat ylittävät harvoin 29 °C. Vuosittainen sademäärä on 680 mm itäisellä puolella tasankoa ja yli 1 700 mm läntisellä puolella tasankoa. Lännempänä asuinkeskukset Zagros-vuorten juuressa kokevat kylmempiä lämpötiloja. Näillä alueilla on ankaria talvia, joina lämpötila menee pakkasen puolelle ja lunta sataa paljon. Vuorten itäisillä ja keskisillä juurilla on kuivaa. Alueet saavat alle 200 mm sadetta ja aavikoituvat silloin tällöin. Keskiarvoiset kesälämpötilat ylittävät 38 °C. Satelliittikuvien perusteella Iso hiekka-aavikko kaakossa on kesäpäivisin maailman kuumimpia paikkoja. Eteläisessä Iranissa olevien Persianlahden ja Omaninlahden rannikkotasangot kokevat miedot talvet ja erittäin kosteat ja kuumat kesät. Sademäärä jää 300 millimetrin alapuolelle.
thumb|center|800px|Luminen Damavandvuori on Iranin korkein kohta.
Historia
pienoiskuva|Faravahar, muinainen zarathustralainen symboli Persepoliissa, Akemenidien valtakunnan pääkaupungissa pienoiskuva|Ruhollah Khomeini saapuu Iraniin maanpaosta vallankumouksen yhteydessä vuonna 1979.
Varhaishistoria Iranin korkeakulttuuri on maailman vanhimpia. Kirjoitettu historia alkaa elamilaisten kirjoituksista noin 3000 eaa. Maahan tunkeutuneet arjalaiset toivat useimpien Iranin nykykielten esimuodot. Meedian valtakunnan jälkeen akemenidit muodostivat Kyyros II Suuren johdolla Persian valtakunnan 546 eaa. Aleksanteri Suuri valloitti Persian vuonna 331 eaa., mutta se jatkui pian seleukidien dynastiana, jota seurasivat parthialaisten ja sassanidien valtakunnat.Pre-Achaemenid Iran, Immigration of the Medes and the Persians ja Alexander the Great Iran: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
Keskiaika ja uuden ajan alku Keskiaikaan sijoittui monia Iranin historian kannalta tärkeitä tapahtumia, kuten arabivalloitus 600-luvulla. Tämän jälkeen Iran islamilaistui, mutta aikaa siihen kului useita vuosisatoja. Iran ei silloinkaan jäänyt arabien jalkoihin, vaan siitä muodostui kalifaatin tärkein alue, josta muun muassa tulivat kaikki tärkeät islaminuskoa systematisoineet uskonoppineet. Muun muassa islamin pyhään kirjallisuuteen kuuluvien kuuden kirjan kokoajat tulivat kaikki Iranista. Kuusi kirjaa ovat islamin pyhimmät kirjat heti Koraanin jälkeen. Abbasidivallankumous alkoi vuonna 750 Persiasta ja johti persialaisten sukujen valtaan koko kalifaatissa. Abbasidit siirsivät myös pääkaupunkinsa Persian vanhalle alueelle aivan entisen sassanidien pääkaupungin Ktesifonin viereen. Arabit olivat tietoisia riippuvuudestaan, minkä takia yhdessä tarinassa umaijadikalifin, toisessa tarinassa abbasidikalifi Mamunin suuhun pantiin sanat: ”Persialaiset hallitsivat tuhat vuotta eivätkä tarvinneet arabeja hetkeäkään. Me olemme hallinneet alle vuosisadan (tai: kaksi vuosisataa) emmekä pärjää ilman heitä tuntiakaan.”
Arabivaltaa seurasi turkkilaiskansojen saapuminen alueelle, mongolivaltakunnan 1220-luvulla alkanut tuhoisa hyökkäys, Timur Lenkin valloitus ja šiialaisuuden tulo valtionuskonnoksi safavidien aikana 1501–1722.The Safavids 1501-1722 Iran: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987. Uudella ajalla Persiasta tuli kilpailevien siirtomaaimperiumien, kuten Venäjän ja Yhdistyneen kuningaskunnan taistelukenttä. 1800-luvun modernisaatio johti Persian perustuslailliseen vallankumoukseen vuosina 1905/1911.The Constitutional Revolution Iran: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.The Challenge of Iran Iran Primer
Pahlavien valtakausi Perustuslaillisen vallankumouksen jälkeen Reza Shah Pahlavi kaappasi vallan Qajar-dynastialta vuonna 1921.Timeline Iran BBC News Šaahi Reza Pahlavi teki suunnitelmia teollisuuden kehittämisestä, rautateiden rakentamisesta ja kansallisesta koulutusjärjestelmästä. Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti kuitenkin vastustusta. Toisen maailmansodan aikana maan miehittäneet liittoutuneet pakottivat šaahin luovuttamaan vallan pojalleen Muhammad Reza Pahlaville, jonka toivottiin olevan yhteistyöhaluisempi.World War II and the Azer crisis Iran: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
Vuonna 1953 Anglo-Iranian Oil Companyn kansallistamisen vuoksi pääministeri Mohammed Mossadeq syöstiin vallasta brittien ja amerikkalaisten tiedustelupalveluiden avustuksella. Tarkoituksena oli suojella maiden öljyintressejä. Vallankaappauksen jälkeen monarkia palautui ja valta siirtyi takaisin šaahi Muhammad Reza Pahlaville. Hänen itsevaltainen hallintonsa johti lopulta islamilaiseen vallankumoukseen vuonna 1979, jota johti maanpaossa ollut ajatollah Khomeini.
Islamilainen tasavalta