Kustannuspiste oli Tampereella noin vuosina 1972–1982 toiminut pienkustantamo. Se kustansi muun muassa muutamia Neuvostoliiton toisinajattelijoiden kirjoja, Baltian passiivista vastarintaa esittelevän kirjan, sekä Neuvostovakoilua Suomessa ja Ruotsissa koskevia julkaisuja. Kustannuspiste julkaisi myös Suomen talvi- ja jatkosotaa käsitteleviä kirjoja.
Kustantamon perusti vuonna 1971 tamperelainen Aamulehden toimittaja Matti Arjanne. Arjanne ei hakeutunut itse julkisuuteen, vaan kirjoitti ja käänsi kirjallisuutta useimmiten salanimillä. Kirjat saatettiin julkaista kirjoittajanimillä Veijo Varjo tai Aito Salamies. Ulkomaisten kirjojen kääntäjäksi oli yleensä merkitty Antti Virtanen. Omalla nimellään Arjanne julkaisi Heikki Eskelisen kanssa kustantamonsa Vapaus-sarjassa kirjan Me syytämme – Ihmiskohtaloita sosialismissa (1980). Arjanne kirjoitti Aito Salamiehen nimellä kirjan Turisti (1977), joka irvaili Neuvostoliiton matkailulle, votkaturismille. Sitä luonnehditaan "pelkkää valhetta olevaksi veijaritarinaksi".
Kauko Kareen Alea-kirjan ohella Kustannuspiste oli merkittävä kustantamo, jonka julkaisi kirjoja Itä-Eurooppaa ja Suomea koskevista aiheista aikana, jota usein kutsutaan suomettumisen kaudeksi. Kustannuspisteen kirjoja kirjoittaneista Tuure Junnila oli Kokoomuksen kansanedustaja ja Kullervo Rainio liittyi Perustuslailliseen oikeistopuolueeseen.
Kustannuspiste muistetaan myös Aleksandr Solženitsynin kirjan Vankileirien saariston osien 3–4 (1976) ja 5–7 (1978) julkaisijana. Kirjan ensimmäisen niteen 1974 suomeksi julkaissut Wahlström & Widstrand -kustantamo Tukholmassa ei jatkanut kirjasarjan julkaisemista, eikä kirjaa julkaissut myöskään Solženitsynin kirjoja aikaisemmin julkaissut kustantamo Tammi.
Kustannuspiste julkaisi Vankileirien saariston lisäksi Solženitsyniltä myös kirjat Kirje Neuvostoliiton johtajille ja muita kirjoituksia (1975), Lenin Zürichissä (1976) sekä Puskipa vasikka tammeen. Tutkielma kirjallisesta elämästä (1976).
Muita julkaisuja Sakari Talvitie, "Vanhan masin" manifesti – muistoja kapinaviikoilta, 1972 Seppo Sisättö, Operaatio nollatutkimus, 1974 Annikki Lumme, Kenttäpostia, 1975 Andres Küng, Mitä Baltiassa tapahtuu? 1975 Andrei Saharov, Maani ja maailma, suom. Esa Adrian, 1976 Tuure Junnila, Kiinalainen päiväkirja; Matkahavaintoja Maon jälkeisessä Kiinassa, 1977 Aito Salamies, Turisti, 1977 Bror Laurla, Tie talvisotaan, 1978 Andres Küng, Tapaus Agapov, 1978 Kullervo Rainio, Ihmisyys ja isänmaa, 1979 Erkki Palolampi, Kun se kerran tulee, 1979 Eitan Haber, Menachem Begin – Mies ja legenda, 1979 Andres Küng, Unelma vapaudesta – Passiivinen vastarinta nyky-Baltiassa, 1979 Ruth von Mayenburg, Hotelli Lux. Antikainen, Dimitrof, Fischer, Ho Tshi Minh, Kuusiset, Pieck, Rakosi, Slansky, Sorge, Tito, Togliatti, Tshou En-lai, Ulbricht ja Wehner K, 1979 Veijo Varjo, Miehet pimeästä - neuvostovakoilu Suomessa, 1980 Jovius Dragan, Neuvostovakoilu Ruotsissa, 1980 Matti Arjanne, Heikki Eskelinen, Me syytämme – Ihmiskohtaloita sosialismissa, 1980 David Lewis, Pääskyset ja korpit, Raportti KGB:n vakoilutoiminnasta, 1981 E. A. Pulli, Sota Pohjan perillä. Miksi Suomessa käytiin sotaa ja mitä sen aikana tapahtui, 1981 Stalinin istunnot. Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, 1981 Urho Kähönen, Voittamattomat pataljoonat: Taipaleen talvisota, 1982 Sandor Kopacsi, Unkarin murhenäytelmä – Kuinka vuoden 1956 kapina likvidoitiin, 1982
Lähteet
Viitteet
Kustannuspiste