thumb|Sillan keskijänteen ristikko on alkuperäinen ja sen korkeus on kuusi metriä. Korian rautatiesilta on vuonna 1870 valmistunut teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta Kouvolan Korialla, entisen Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla. Siltapaikalla Kymijoen ylittää nykyään kolme siltaa: teräsbetoninen nykyinen ratasilta vuodelta 1925, maantiesilta vuodelta 1985 ja niiden välissä vuonna 1870 valmistunut rautasilta jalankulun ja pyöräilyn käytössä.
Liikenneviraston museosiltakokoelmassa siltaa kutsutaan Korian sillaksi, ja Tiehallinnon siltaluettelossa sen nimi on Korian silta (vanha).
Korian vanha rautasilta valmistui osana Riihimäki–Pietari-rataa aikana, jolloin lähes kaikki rautatiesillat tehtiin puusta. Pietariin johtaneella radalla oli myös toinen rautasilta, Kirkkosaaren kääntösilta Viipurissa.Aitta, 2004, s. 155
Silta kuuluu Liikenneviraston museosiltoihin ja Korian kaksi rautatiesiltaa muodostavat kohteen, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.
Sillan ominaisuudet Sillan kokonaispituus on 118,7 metriä ja hyötyleveys 4,5 metriä. Keskiaukon jänneväli on 63,8 metriä.Aitta, 2004, s. 502–503 Sillan kantavana rakenteena on kaideansas. Keskimmäinen jänne on tehty niin sanotusta englantilaisesta keittoraudasta, jonka valmistusmenetelmä kehitettiin vuonna 1784. Keittoraudan hiilipitoisuus on noin 0,1 prosenttia, sille on tyypillistä kerroksellinen rakenne, eikä se ole kovin tasalaatuista. Keittorauta taotaan tiiviiksi uunista ottamisen jälkeen.Aitta, 2004, s. 151 Korian sillan keskijänteen ristikon vinot sauvat on tehty litteistä rautasauvoista; jännevälin keskellä vinosauvat ovat ristikkäiset ja päissä yhdenkertaiset. Pystysauvat jakavat ristikon noin 1,8 metriä leveisiin niin sanottuihin nurkkaväleihin. Ristikon korkeus on noin 6,1 metriä, ja rata oli kaideansaan yläreunan tasolla. Ristikkokannattajien välillä oli poikittaispalkit, niiden päällä pituussuuntaiset hirret ja niiden päällä rata pölkkyineen. Pääkannattajien väli oli noin 3,5 metriä, joten sillalle mahtui vain yksi raide. Pääjänne oli rakenteeltaan ensimmäinen lajissaan ja jäi ilmeisesti myös ainoaksi. Se on Suomen vanhin rautainen ristikkorakenteinen silta. Keskijänne on koottu niittaamalla valmiiksi ja työnnetty paikoilleen.Aitta, 2004, s. 156 Reunajänteet, joiden pituus on 19,2 metriä, tehtiin alun perin puusta niin sanottuina Howe-tyyppisinä ristikoina, mutta ne korvattiin teräsristikoilla jo vuonna 1880.
Sillassa on puinen kansi, joka nykyään on päällystetty asfaltilla. Sillan hyötyleveys oli kapea 4,5 m, joten siinä oli loppuaikoina liikennevalot yksikaistaisuuden takia. Samasta syystä silta korvattiin maantiekäytössä modernilla kaksikaistaisella Korian maantiesillalla vuonna 1985. Nykyään vuoden 1870 silta on jalankulun ja pyöräilyn käytössä.
Historia Sisällissota thumb|Korian vanhan rautatiesillan pielessä on vuoden 1918 joukkomurhien muistokyltti.
Sisällissodan käynnistyttyä valkoiset räjäyttivät Korian rautatiesillan hidastaakseen punaisten etenemistä. Huhtikuun lopussa punaiset ampuivat sillalla 45 valkoista. Joukossa olivat muun muassa Kymiyhtiön johtaja Gösta Björkenheim ja kirurgi Kaarlo Hjelt.
Uusi silta Sillan kantokyky huolestutti rautatiehallitusta, joka pani toimeen vuonna 1922 suunnittelukilpailun uuden ratasillan rakentamiseksi.Aitta, 2004, s. 305
Sillan rinnalle rakennettiin toinen ratasilta, joka tuli valmiiksi suunniteltua myöhemmin ja avattiin liikenteelle virallisesti 23. syyskuuta 1925. Syynä viivästykseen oli keskiholvin telineen sortuminen.http://www.kouvola.fi/kouvolainfo/korianpioneeripuisto/5he52exrz/koriansillat.html Kun kaksiraiteinen kaariholvisilta tuli valmiiksi, tehtiin aikaisemmasta rautatiesillasta maantiesilta vuonna 1926.
Siltoja pommitettiin ankarasti toisessa maailmansodassa, mutta ne eivät kärsineet merkittäviä vaurioita. Vuoden 1870 sillasta meni lankutuksen läpi 500-kiloiseksi arvioitu, suutariksi jäänyt pommi.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Korian pamaus. Kymijoen rautatiesillan räjäyttäminen esivaiheineen punaisen nousun alkaessa 1918, Hakkapeliitta, 09.01.1934, nro 2, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomen tieliikenteen museosillat Luokka:Kouvolan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Kouvolan liikenne Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa Luokka:Elimäki Luokka:Suomen tieliikennesillat Luokka:Suomen rautatiesillat Luokka:Suomen jalankulku- ja pyöräilysillat Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Ristikkosillat