Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva, vero. Vero voi perustua pelkkään maaomistukseen, rakennuksiin tai näiden yhdistelmään. Yleensä veron suuruus määräytyy kiinteistöomaisuuden verotusarvon eli veroviranomaisen määrittämän arvon mukaan.
Kiinteistöjen verotus on ehkä parhaiten tunnettu ja tutkittu verotuksen muoto. Sitä on käytetty jo ainakin 3 000 vuotta.
Kiinteistöverotuksen suhteellinen merkitys maailmassa on pienentynyt 1900-luvulta lähtien, sen maksimituotto on saadun kokemuksen perusteella noin 12 % verokertymästä.http://www.fao.org/DOCREP/005/Y4313E/y4313e05.htm
Kiinteistöverotuksen etuja ovat muun muassa läpinäkyvyys, helppo ymmärrettävyys, pienet hallinnolliset kustannukset ja ennustettavuus.
Kiinteistöveroa on kritisoitu muun muassa siitä, että se ei ota huomioon veronmaksajan maksukykyä. Kritiikin mukaan vero kohdistuu pääomaan eikä sen tuottoon. Veron ongelmaksi on esitetty myös se, että eri omaisuuslajeja verotetaan eri tavoin.MTK: Kiinteistöverotusta ei ole perusteltua laajentaa koskemaan metsää eikä maatalousmaata 18.2.2011Järvinen, Erno: Metsätalousmaan kiinteistövero ampuisi suomalaisia omaan jalkaan 15.9.2014
OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.
Katso myös Kiinteistövero Suomessa
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Verot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit