Albert Niemann (23. helmikuuta 1880 Berliini – 22. maaliskuuta 1921 Berliini) oli saksalainen lastenlääkäri. Hän havaitsi ensimmäisenä Niemann–Pickin taudin.
Elämä ja ura Albert Niemannin vanhemmat olivat oopperalaulaja Albert Niemann (1831–1917) ja näyttelijä Hedwig Raabe (1844–1905). Hän opiskeli lääketiedettä Humboldt-yliopistossa Berliinissä, Albert-Ludwigin yliopistossa Freiburgissa ja Strasbourgin yliopistossa, missä hänet promovoitiin tohtoriksi. Vuodesta 1908 vuoteen 1918 hän työskenteli Berliinin yliopistollisella lastenklinikalla. Vuonna 1919 Niemann otti johdettavakseen Berlin-Halenseen vauvahoitolan, seuraavana vuonna hän sai henkilökohtaisen lastenlääketieteen professuurin.Niemann, Albert. In: Günter Krämer: Kleines Lexikon der Epileptologie. Thieme, Stuttgart 2005, , s. 202.
Niemann havaitsi 1914 ensimmäisenä erään lapsen sairastavan tautia, jota myöhemmin alettiin kutsua Niemann-Pickin taudiksi.Niemann, Albert: Ein unbekanntes Krankheitsbild. In: Jahrbuch für Kinderheilkunde. Nr. 79, 1914. S. 1–10. Patologi Ludwig Pick erotti 1926 kyseisen "rasvasoluperäisen pernan ja maksan laajentumista aiheuttavan taudin tyyppiä Niemann ("lipoidzellige Splenohepatomegalie Typus Niemann") histopatologisesti Gaucherin taudista.Dhom, Georg: Geschichte der Histopathologie. Springer, Berlin 2001, , s. 406. Sittemmin tauti nimettiin molempien lääkäreiden mukaan. Niemann julkaisi 1920 lastentautien oppikirjan.
Julkaisuja Niemann, Albert: Der Stoffwechsel bei exsudativer Diathese. Marcus & Weber, Bonn 1914. Niemann, Albert: Kompendium der Kinderheilkunde mit besonderer Berücksichtigung der Säuglingskrankheiten. Karger, Berlin 1920.
Lähteet
Aiheesta muualla Albert Niemann Saksan kansalliskirjastossa
Luokka:Saksalaiset lääkärit Luokka:Vuonna 1880 syntyneet Luokka:Vuonna 1921 kuolleet