Setun () oli tasapainotettua trinäärijärjestelmää (−1, 0, 1) käyttävä tietokone, joka kehitettiin vuonna 1958 Moskovan valtionyliopistossa. Niitä kehitettiin Sergei Sobolevin ja Nikolai Brusentsovin johdolla. Tietokoneet ovat ainoita tuotantoon asti päässeitä fyysisesti trinäärijärjestelmää käyttäviä tietokoneita. Tietokoneita rakennettiin Moskovan valtionyliopiston tarpeisiin. Niitä valmisti Kazanin matemaattisten laitteiden tehdas. Viisikymmentä tietokonetta rakennettiin ja niiden valmistaminen lopetettiin 1965. Vuosina 1965–1970 käytettiin normaaleja binäärijärjestelmää käyttäviä tietokoneita, vaikka niiden hinta oli 2½-kertainen verrattuna Setuniin. 1970 kehitettiin trinääritietokoneesta uusi malli Setun-70.
Setun nimitettiin Setunjoen mukaan, joka päättyy Moskovan valtionyliopiston lähellä.
DSSP
DSSP (Dialog System for Structured Programming) on ohjelmointikieli, joka suunniteltiin Setunille. Sen suunnittelivat Moskovan tietojenkäsittelytieteen osaston oppilaat, jotka olivat Nikolai Brusentsovin laboratoriossa 1980. 32-bittinen versio kehitettiin vuonna 1989.
DSSP on samankaltainen Forth-ohjelmointikielen kanssa; molemmat ovat esimerkkejä pinokeskeisistä ohjelmointikielistä. Se voi vaikuttaa muunnelmalta Forthista, mutta sen juuret vievät trinäärilogiikalla toimiviin tietokoneisiin kuten Setuniin.
DSSP:n takana on ideologia vähentää semanttisia aukkoja käyttöliittymän ja tietokonejärjestelmän välillä. Yksi periaate oli, että pitäisi olla yksi kieli, jolla ohjataan ja käytetään tietokonetta. Toinen periaate oli ”yksi sana tekstiä – yksi sana konekoodia”. DSSP:n rakenne pysyy hyvin lähellä todellista konekoodia. Se käyttää käänteistä puolalaista notaatioita pinomaista matemaattista kaavojen laskutapaa.
Ensimmäinen englanninkielinen dokumentti, joka käsittelee tätä hämäräperäistä ohjelmointikieltä, erottelee DSSP:tä Forth-ohjelmointikielestä seuraavalla tavalla: ”DSSP:tä ei keksitty, se löydettiin. Tämän takia DSSP:stä ei ole versioita vaan laajennuksia. Forth on käytännön luoma. DSSP on teorian luoma. Mutta ne ovat samankaltaisia ja sillä tosiasialla on suuri merkitys.”
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Neuvostoliiton tiede ja tekniikka Luokka:Tietokoneet