Ritva Karin Valkama (oik. Valkama-Palo; 13. marraskuuta 1932 Jyväskylä – 8. toukokuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän ansioitui niin teatterilavoilla kuin televisiossakin.
Ura pienoiskuva|Ritva Valkama 1950-luvulla Teatterikoulun pikkujouluissa. Valkama valmistui ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta vuonna 1951 ja näyttelijäksi Suomen Teatterikoulusta vuonna 1956. Ensimmäiset roolinsa Suomen Kansallisteatterissa hän teki jo opiskeluaikoina 1955–1956.Valkama Ritva. Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 20.12.2014.
Vuonna 1979 alkanut Parempi myöhään... -televisiosarja teki Valkamasta koko kansan suosikin. Valkama ja hänen aisaparinsa Pentti Siimes voittivat kolmena peräkkäisenä vuonna (1979–1981) Telvis-patsaat suosituimpina televisioesiintyjinä.
Vuonna 1985 Valkama nimitettiin Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professoriksi, mutta hän jätti viiden vuoden määräaikaisen tehtävän jo vuonna 1987. Valkama toimi kuitenkin 1990-luvulle näyttelijäntyön lehtorina. Kesällä 1987 ja 1988 Valkama ohjasi Uuden Iloisen Teatterin kesärevyyt ja esiintyi niissä myös itse. Vuonna 1994 hän siirtyi eläkkeelle, mutta näytteli edelleen vierailijana eri teattereissa. Vuonna 1996 hänelle myönnettiin taiteilijaeläke ja vuonna 2000 teatteritaiteen valtionpalkinto ansiokkaasta näyttelijäntyöstä.
Ritva Valkama näytteli Helsingin kaupunginteatterissa suosituissa näytelmissä Kvartetti (2002−2011) ja Elokuu (2009–). Viimeisen kerran Valkama esiintyi Helsingin kaupunginteatterissa näytelmässä Ihmisen osa huhtikuussa 2013. Suomen Kansallisteatterissa Valkama teki vuonna 2000 Big Maman roolin näytelmässä Kissa kuumalla katolla.
Valkokankaalla Valkama nähtiin muun muassa elokuvissa Murheenkryynin poika, Virtaset ja Lahtiset, Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon, Liian iso keikka ja Uuno Turhapuron veli. Hän myös antoi äänensä eri piirroshahmoille muun muassa piirroselokuvissa Liisa Ihmemaassa, Dinosaurus, Sammakoiden ennustus ja Peppi Pitkätossu.
Yksityiselämä Valkama oli kahden näyttelijän, Reino Valkaman ja Irja Nissisen tytär. Vuodesta 1957 hän oli naimisissa näyttelijä Pertti Palon (k. 2010) kanssa. 1960-luvulla pariskunnalle syntyi kolme tytärtä. Heistä Sanna-Kaisa Palo on näyttelijä. Maiju Palo toimii televisioalalla tuotantokoordinaattorina. Vanhin tytär asuu New Yorkissa. Näyttelijä Emmi Parviainen on puolestaan Sanna-Kaisa Palon tytär.
Valkama on haudattu vanhempiensa ja aviomiehensä viereen Malmin hautausmaalle Helsinkiin.
Teatterikiinnityksiä Helsingin Kaupunginteatteri Hämeenlinnan kaupunginteatteri Lilla Teatern Tampereen Teatteri Uusi Iloinen Teatteri (1987–1988)
Televisio Televisiosarjoja Tapaus Ritva Valkama (1972) – useita rooleja Mustat ja punaiset vuodet (1973) Iltalintu (1976–1978) – useita rooleja Parempi myöhään... (1979) – useita rooleja Reinikainen (1982) – omana itsenään Ollaan kuin kotonanne (1982) – useita rooleja Koettakaa vedellä, vastasi palopäällikkö (1983) – Tuulikki Järvelä Musta tuntuu (1985) – Lilli Nygren Joulukalenteri (1987 ja 1996) – Vaapukkalan postimestari Olga P. Postinen Tiikerihai (1988) – useita rooleja Sketsofrenia (1991) – useita rooleja Hirveä juttu (1993) Napaseutu (1994) – Alma Kujala Akkulaturit (1995–1996) – useita rooleja Ottaako sydämestä? (1995–1996) – Reetta Mahdottoman tavallinen Jorma Laine (1996) Verisiskot (1997) Kaverille ei jätetä (1999)
Televisio-ohjelmia Mestari Patelin (1985) Maitoa, maitoa! (1987, UIT-revyyn televisiotaltiointi) Kanavanvaihtaja (1988, UIT-revyyn televisiotaltiointi) Venla-Gaala 1990 (1991, juontajana) Haluatko ministeriksi? (2001, TV1:n vappuohjelma)
Elokuvia Vuosi Elokuva Rooli 1954 Olemme kaikki syyllisiä Leenan huonetoveri 1955 Isän vanha ja uusi 2. piirtäjätyttö arkkitehtitoimistossa Villi Pohjola ilotyttö 1957 Vihdoinkin hääyö... 1958 Murheenkryynin poika keittäjätär1959 Vatsa sisään, rinta ulos! keittäjätär Virtaset ja Lahtiset Tuula Virtanen 1962 Juurakon Hulda (uudempi tv-versio) Hulda Juurakko 1964 Punta vaadittaessa (tv-elokuva) nainen 1975 Rakastunut rampa Mimmi "von" Rumfelt 1977 Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon Kreetta Tuura Viimeinen savotta Kestilä, kunnalliskodin kylvettäjätär Metsästys joulun alla Polven emäntä 1978 Piilopirtti Oili Kukkola 1979 Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti Emma Takinainen, trokari 1980 Tulitikkuja lainaamassa Miina 1986 Liian iso keikka Konstaapeli Eevariitta Raitakari 1989 Anni tahtoo äidin isoäiti 1994 Uuno Turhapuron veli Signe Karkama 1995 Ihmeelliset kyyneleet (Petri tårar) piispa
Äänirooleja Liisa Ihmemaassa (1951) – Herttakuningatar Peppi Pitkätossu (1997) – rouva Rissanen Dinosaurus (2000) – Eema Sammakoiden ennustus (2003) – Elise Vainaja-sarja (radiokuunnelma, 1995–2010) – Laura Tervonen
Lähteet
Aiheesta muualla Ritva Valkaman uran vaiheita. Yle Elävä arkisto.
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Suomalaiset koomikot Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1932 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet