Afrikkalaisamerikkalainen englanti on Yhdysvaltain mustan väestönosan käyttämä amerikanenglannin muoto. Se syntyi Etelävaltioihin tuotujen orjien kielenä, ja siinä on yhä joitain afrikkalaisia piirteitä. Kielimuoto eroaa yleisamerikanenglannista niin ääntämisen, kieliopin kuin sanastonkin suhteen.
Historia
Afrikkalaisamerikkalainen englanti perustuu valkoiseen amerikanenglantiin, Karibian kreoleihin ja afrikkalaisiin kieliin, jotka tulivat orjien mukana Yhdysvaltoihin 1600–1800-luvuilla. Se syntyi Etelävaltioissa sinne tuotujen orjien kielenä. Kielessä säilyneitä afrikkalaisia piirteitä ovat esimerkiksi sananalkuinen [d] < th, olla-verbin poisjättäminen ja tietyt verbaalisen kaksintaistelun muodot puhekulttuurissa.Smitherman 1999, s. 20–21.McArthur 2002, s. 190–191. Alun perin kieli toimi myös amerikanafrikkalaisten välisenä salakielenä.Smitherman 1999, s. 19. Kieli levisi mustan väestön muuttoliikkeen kautta myös pohjoisen suuriin kaupunkeihin.
Jotkut Etelä-Carolinan, Georgian ja pohjoisen Floridan rannikolla sekä Sea Islands -saarilla asuvat afroamerikkalaiset puhuvat 1700-luvulla syntynyttä gullah-kreolikieltä, jossa on erityisen paljon afrikkalaisia ja karibialaisia vaikutteita.McArthur 2002, s. 190–191.
Asema
Useat kielitieteilijät pitävät afrikkalaisamerikkalaista englantia amerikanenglannin murteena, mutta osa pitää sitä kokonaan omana kielenään.Smitherman 1999, s. 20.
Selkeimmin amerikanenglannin yleiskielestä eroavaa afrikkalaisamerikkalaisen englannin muotoa käyttää mustan väestön vähiten koulutettu osa. Korkeammin koulutettujen mustien kieli muistuttaa enemmän yleiskieltä.McArthur 2002, s. 191–192. Yhdysvalloissa on viime aikoina usein keskusteltu siitä, tulisiko afrikkalaisamerikkalaista englantia käyttää kouluopetuksessa yhdessä amerikanenglannin yleiskielen kanssa, vai tulisiko sitä pitää pelkkänä slangina, joka ei kuulu kouluun. Käyttöönoton vastustajien mukaan afrikkalaisamerikkalaisen englannin käyttö estää yksilön sosioekonomisen nousun.McArthur 2002, s. 190.
Ominaispiirteet
Ääntäminen
R ei äänny vokaalin jälkeen (esimerkiksi car [ka:]). L jää joskus ääntymättä sanan lopussa (esimerkiksi hep < help, sef < self). Jotkin sananloppuiset konsonanttiyhtymät lyhenevät (esimerkiksi des < desk, col < cold, talk < talked). -in korvaa -ing:n (esimerkiksi comin < coming). Sananalkuinen th äännetään [d] (esimerkiksi dat < that). Sananloppuinen th äännetään [f] (esimerkiksi souf < south). Sanan ensimmäisen tavun paino voi korostua (esimerkiksi pólice < police).McArthur 2002, s. 192.
Kielioppi
Kieltoa voidaan ilmaista moninkertaisella negaatiolla (esimerkiksi No girl can’t wear no platform shoes). It korvaa sanan there ilmaisussa It ain’t no < There is no. Sanat are ja will jätetään joskus pois (esimerkiksi We comin ja We be here). Monikon tunnus, omistusliite ja menneen ajan tunnus jätetään usein pois (esimerkiksi He got < He’s got, Dey talk all night < They talked all night). Apuverbiä do voidaan käyttää kieltoilmaisussa (esimerkiksi It don’t all be her fault). Apuverbiä be voidaan käyttää ilmaisemaan toistuvaa tekemistä (esimerkiksi Dey be fightin < They are always fighting). Painotettu been ilmaisee kaukaista menneisyyttä (esimerkiksi Ah been see dat movie < I saw that movie long ago). Aikomusta ilmaisee partikkeli a (esimerkiksi Ah’m a hep you < I’m going to help you). Steady kuvaa jatkuvaa tekemistä (esimerkiksi Dey steady be good < They are always good). Come toimii joskus puolittain apuverbinä (esimerkiksi He come tellin me some story < He told me a lie). Like tarkoittaa joskus ’melkein’ (esimerkiksi Ah like to die when she tol me dat < I almost died when she told me that).McArthur 2002, s. 192–193.
Sanasto
Afrikkalaisamerikkalaisessa englannissa on joitain afrikkalaisia lainasanoja, kuten yam (’bataatti’) ja tote (’kantaa’). Jotkin kieliopilliset muodot ovat myös peräisin Afrikasta, kuten toistuvaa tekemistä kuvaava be. Yleisiä etnistä yhteenkuuluvuutta kuvaavia tai pejoratiivisia sanoja ovat homeboy, brother, bloods, nigga ja honkie. Sanaa bad (’paha/huono’) käytetään merkityksessä ’hyvä’. Crib, hip ja dude tulevat myös afrikkalaisamerikkalaisesta englannista ja ovat levinneet yleiseen käyttöön.McArthur 2002, s. 193.
Puhekulttuuri
Afrikkalaisamerikkalaiseen kielenkäyttöön kuuluu myös monia tyypillisiä puhetyylejä. Yksi näistä on räppäys, joka tarkoittaa riimien rytmikästä artikulointia, ja se on myös antanut nimensä rap-musiikkityylille. Toinen on jivin, sanoilla leikittely, jonka tarkoitus on usein hämätä ulkopuolista. Kolmas on soundin, sanallinen kaksintaistelu.McArthur 2002, s. 193–194. Esimerkiksi Dozens ja Signifying ovat olleet nimiä nuorten välisille sanailukilpailuille.
Lähteet
Viitteet
Luokka:87 Kielitiede Englanti Luokka:Amerikanenglanti