pienoiskuva|Ranskanperunoita, jotka joidenkin lähteiden mukaan ovat alkujaan Belgiasta Belgialainen keittiö on saanut paljon vaikutteita naapurimaansa Ranskan keittiöstä, mutta belgialaiset vaalivat ja arvostavat myös omia erikoisuuksiaan. Erityisen tärkeä asia belgialaisille on olut, joiden yli sadan paikallisen merkin joukkoon kuuluu joitain maailman parhaimmiksi arvostettuja oluita. Belgian ruokakulttuuri tunnetaan myös ranskanperunoista, suklaakonvehdeista, simpukoista, vohveleista ja pikkuleivistä.Dominé 2001, s. 303.
Raaka-aineita Belgian voidaan katsoa olevan ranskanperunoiden kotimaa, ja maa on yrittänyt saada Unescon tunnustamaan asian. Ranskanperunoiden alkuperästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, ja sekä Ranskaa että Belgiaa on ehdotettu niiden kotimaaksi. Peruna tuli Belgiaan vuoden 1601 jälkeen, ja ranskalaisia perunoita valmistettiin maassa luultavasti ensimmäisen kerran 1600-luvun loppupuolella. Ranskanperunoita myydään Belgiassa yleisissä kojuissa, joista saa perunoiden kanssa myös erilaisia kastikkeita. Vuonna 2023 viis suosituinta kastiketta olivat majoneesi, stoofvleessausin kastike, andalouse-kastike, tartarkastike ja ketsuppi. Belgialaiset syövät vuodessa keskimäärin 75 kiloa ranskalaisia asukasta kohden.
Meren antimista suosituimpia ovat erilaiset kalat ja ankeriaat.Dominé 2001, s. 305. Myös simpukoita syödään paljon.Dominé 2001, s. 306.
Linnunliha on Belgiassa erityisen suosittua, ja kanaa käytetään useisiin ruokalajeihin; flaamit kutsuvatkin brysseliläisiä lempinimellä "kanansyöjät" (Kiekefretters).Dominé 2001, s. 310. Ardennien vuoristosta saadaan kuusipeuraa ja villisikaa; metsästyskausi on tavallisesti lokakuun alusta joulukuun loppuun.Dominé 2001, s. 314.
Belgian yli 300 eri juuston joukosta tunnetuin on herve, joka on peräisin itäisestä Belgiasta. Belgialaisilla on tapana syödä juustonsa leivän päällä tai patonkien ja sämpylöiden täytteenä. Juustoa käytetään myös raaka-aineena useissa ruokalajeissa, erityisesti makeissa tai suolaisissa juustopiirakoissa.Dominé 2001, s. 322–325.
Ruokalajeja RuokalajiKuvausKuvaLähdeWaterzooikalasta ja vihanneksista valmistettu pata; erityisen suosittua Gentin alueella100x100pxMoules-fritesvalkoviinissä höyrytettyjä simpukoita, joita tarjoillaan ranskalaisten perunoiden kera 100x100pxTomate-crevetteskatkaravuilla ja majoneesilla täytettyjä tomaatteja100x100pxStoempperuna-kasvissose100x100pxArdennienkinkkuilmakuivattua kinkkua; EU:n myöntämä suojattu maantieteellinen merkintä100x100pxDominé 2001, s. 312.
Suklaa thumb|Belgialaisia suklaakonvehteja.Belgialaisten maailmankuulujen suklaakonvehtien valikoima on hyvin laaja. Belgian vuotuinen suklaantuotanto oli 2000-luvun alussa 220 000 tonnia, josta 180 000 tonnia käytettiin konvehtien päällystämiseen. Suurin osa konvehdeista menee vientiin.Dominé 2001, s. 328–329.
Suklaa tuli Belgiaan alkujaan espanjalaisten mukana 1600-luvulla, jolloin Belgia kuului vielä Espanjan kruunun alaisuuteen. Suklaan kerrotaan levinneen Sveitsiin, jota pidetään Belgian suurimpana kilpailija suklaamarkkinoilla, vuonna 1697 Henri Escherin maistettua kaakaota Brysselissä. Kun Belgia otti Kongon siirtokunnan hallintaansa, Belgia alkoi nousemaan maailmanmaineeseen suklaan tuottajana.
Erilaisia suklaaseen erikoistuneita liikkeitä Belgiassa on arviolta 2000. Tunnettuja brändejä ovat mm. Leonidas, Godiva, Neuhaus ja Bruyerre.
Alkoholijuomat Belgiassa on yli sata erilaista olutta.Dominé 2001, s. 320. Belgialaisia oluita on kolmea tyyppiä: pohjahiivaoluet, joista tunnetuimpia merkkejä ovat Jupiler, La Stella ja La Maes, spontaanisti käyneet oluet (lambic), joiden käymisen aiheuttaa Sennen laaksossa luonnollisesti esiintyvät bakteerit ja villihiiva sekä pintahiivaoluet. Näiden lisäksi Belgiassa on erikoisoluita: vahvat oluet (kuten Duvel), ruskeat oluet (kuten Roodenbach), paksut, tummat ja vahvat oluet, joita tuodaan Britanniasta, kausioluet sekä valko-oluet (kuten Blanche de Louvain).Dominé 2001, s. 318.
Ginin kaltainen jenever on suosittua paitsi Belgiassa, myös Alankomaissa.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
*