Olli Ahonen (s. 5. huhtikuuta 1979 Helsinki) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän pelasi urallaan SM-liigassa yhteensä 401 runkosarjaottelua tehopistein 44+53=97 ja keräten 104 jäähyminuuttia sekä 50 playoff-ottelua tehopistein 3+6=9 ja keräten neljä jäähyminuuttia. Ahonen oli pelityyliltään kahden suunnan "raataja".

Ahosen ura päättyi vuonna 2006 olkapäävammaan hänen ollessa 27-vuotias. Hän toimii nykyisin finanssialalla.

Ura Seuraura Ahonen oli Espoon Jääklubin kasvatti. Hän pelasi myöhemmät juniorivuotensa kuitenkin Helsingin IFK:ssa, jossa Ahonen voitti B-nuorten SM-pronssia vuonna 1996. HIFK:n SM-liigajoukkueessa hän debytoi kaudella 1997–1998, jolloin Ahonen pelasi siellä 14 runkosarja- ja viisi playoff-ottelua tehden kaksi osumaa. Hän voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.EliteProspects Varsinaisella tulokaskaudellaan 1998–1999 Ahonen teki 48 runkosarjaottelussa tehot 4+6=10 sekä 11 playoff-ottelussa tehot 1+1=2.

Kaudeksi 2000–2001 Ahonen siirtyi JYPiin. Hän kärsi alkukauden selkävaivoista ja pelasi runkosarjan aikana vain 34 ottelua, mutta Ahonen osoittautui kuitenkin hyväksi kakkossentteriksi ja teki 12 tehopistettä. Hän onnistui samassa roolissa myös kaudella 2001–2002, joka jäi myöskin hieman rikkonaiseksi, kun Ahonen joutui vuoden 2002 alussa noin kuudeksi viikoksi sivuun leukamurtuman takia. Hänen teholukemansa +7 oli Jyri Marttisen ohella JYPin paras.

Ahonen jatkoi kaudella 2002–2003 uraansa Espoo Bluesissa, jonka kanssa hän teki 2+1-vuotisen sopimuksen huhtikuussa 2002. Toisella Blues-kaudellaan 2003–2004 Ahonen teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 12+11=23. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Ahonen muodosti Bluesissa toimivan kakkosketjun Teemu Elomon ja Ladislav Kohnin kanssa. He lähtivät samalla koostumuksella kauteen 2004–2005, jolloin ketju ei kuitenkaan onnistunut samalla menestyksellä. Koko Blues kuitenkin pelasi heikon kauden ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle.

Kaudella 2005–2006 Ahonen putosi Bluesin sentterihierarkiassa ja teki vain seitsemän tehopistettä. Hän päätti pitää seuraavan kauden välivuotta olkapäävamman vuoksi,

Maajoukkueura

Ahonen pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 1998 ja 1999, joista ensimmäinen turnaus päättyi maailmanmestaruuteen. Jälkimmäisessä turnauksessa hän toimi Suomen kapteenina ja ykkössentterinä. Ahonen oli neljällä osumallaan joukkueen paras maalintekijä Eero Somervuoren kanssa. Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1997 voittaen Euroopan-mestaruuden. Ahonen on toiminut myös sekä Suomen alle 18-vuotiaiden että alle 17-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina.

Ahonen on pelannut myös Suomen A-maajoukkueessa kaudella 2003–2004. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Tour -tasolla Sweden Hockey Gamesissa helmikuussa 2004.

Tilastot 1997–1998 HIFK SM-liiga 14 2 0 2 0 5 0 0 0 0 JMM 7 2 1 3 0 1998–1999 HIFK SM-liiga 48 4 6 10 6 11 1 1 2 4 JMM 6 4 2 6 2 1999–2000 HIFK SM-liiga 46 1 1 2 8 9 0 1 1 0 2000–2001 JYP SM-liiga 34 5 7 12 18 – – – – – 2001–2002 JYP SM-liiga 42 4 7 11 2 – – – – – 2002–2003 Blues SM-liiga 56 4 9 13 14 7 0 0 0 0 2003–2004 Blues SM-liiga 55 12 11 23 10 9 2 3 5 0 2004–2005 Blues SM-liiga 52 9 8 17 36 – – – – – 2005–2006 Blues SM-liiga 54 3 4 7 10 9 0 1 1 0 9 kautta yhteensä SM-liiga 401 44 53 97 104 50 3 6 9 4

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Vuonna 1979 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt