Kajaanin seurakunta () kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kuopion hiippakuntaan. Seurakunta perustettiin vuonna 1651.
Vuoden 2025 lopussa Kajaanin seurakuntaan kuului 23 748 jäsentä, mikä oli noin 65,2 prosenttia Kajaanin asukkaista. Jäsenmäärä on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan.
Historiaa
Nykyisen Kajaanin seurakunnan alue kuului alun perin Paltamon vanhaan emäseurakuntaan. Kajaanin linnan ympärille syntyi aikaa myöten kylä, jolle myönnettiin kaupunkioikeudet 1651. 1655 Kajaani erotettiin Paltamosta omaksi kirkkoherrakunnakseen. 1786 kirkkoherran virka kuitenkin lakkautettiin ja Kajaani määrättiin jälleen Paltamon kappeliseurakunnaksi. Vuonna 1897 sekä Kajaanin kaupunki että Kajaanin maalaiskunta erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi (ei ollut olemassa erikseen Kajaanin kaupunkiseurakunta- eikä Kajaanin maaseurakunta -nimistä seurakuntaa). Päätös realisoitui kuitenkin vasta vuonna 1927. Tällöin osia seurakunnasta liitettiin vastaperustettuun Vuolijoen seurakuntaan. Vuonna 2007 Kirkkohallitus päätti, että Vuolijoen seurakunta lakkaa itsenäisenä seurakuntana ja se liitetään osaksi Kajaanin seurakuntaa. Vuolijoen kuntakin liitettiin samassa yhteydessä valtioneuvoston päätöksellä osaksi Kajaanin kaupunkia.
Toiminta-alueet Vaikka hallinnollisesti Kajaanin seurakunta onkin yksi yhtenäinen alue, on se jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen. Nämä ovat Lehtikangas, Linnantaus, Vuohenki ja Vuolijoki-Otanmäki.
Toimipisteet Kajaanin seurakunnalla on kaksi kirkkoa: Kajaanin kirkko ja Vuolijoen kirkko. Lisäksi on Lehtikankaan seurakuntakeskus, Linnantauksen seurakuntakeskus, Nakertajan seurakuntakoti, Otamäen seurakuntatalo sekä Vuolijoen seurakuntatalo. Leiri- ja kurssikeskuksia on kaksi: Männistön leirikeskus Vuolijoella sekä Joutenlammin kurssikeskus Salmijärvellä.
Herätysliikkeet Kajaanin seurakunta kuuluu Kainuun länsiosien tavoin yhtenäiseen vanhoillislestadiolaisuuden kannatusalueeseen. Vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaa Kajaanissa kohtalaisesti. Muulle Kainuulle tyypillisesti Kajaanissa vaikuttaa pohjavireenä myös herännäisyys, mutta erillisenä liikkeenä se ei ole kovin voimakas. Kajaanissa on jossain määrin kannatusta myös kansanlähetykselle.
Papisto Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kajaanin seurakunnan kirkkoherroina:
1655–1679: Jacobus Petri Teudscovius e Tysk 1680–1704: Johan Antilius 1705–1713: Gabriel Erici Cajanus 1714–1719: Zacharias Forbus 1721–1727: Anders Hildén 1728–1732; Isaacus Rothovius 1733–1746: Lars Henrik Backman 1747–1763: Johan Frosterus 1764–1781: Olof Westzynthius 1782–1786: Gabriel Mathias Lescelius
Kappeliseurakunta 1787–1796: Johan Wichman 1796–1807: Simon Johan Castrén 1807–1813: Anders Wichmann 1814–1844: Johan Reinhold Appelgren 1845–1863: Gustaf Fredrik Högman 1865–1877: Frans Napoleon Salonius 1881–1893: Johannes Zakarias Hartman 1894–1925: Johannes Väyrynen
Kirkkoherrat 1929–1952: Max Alfrd Vilhelm Katavisto 1952–1967: Lauri Ruskomaa
Lähteet
Aiheesta muualla
Kajaanin seurakunta (seurakunnan viralliset kotisivut)
Luokka:Kajaanin seurakunnat Luokka:Kuopion hiippakunnan seurakunnat