Autiopyöli () on keskiajalla Suomessa tai Ruotsissa ollut varsinaisista kylistä erillään sijainnut, verolle pantu mutta asumaton maakappale.von Hertzen, Erik: Kiikalan historiallinen aika. Teoksessa: Nimitys autiopyöli on ollut käytössä etenkin Varsinais-Suomessa ja liittyy nimenomaan uudisasutukseen. Sanan jälkiosa pyöli tulee ruotsin sanasta böle, jonka eräs merkitys keskiajalla oli ’asuinpaikka’.
Syntytapoja autiopyölillä on päätelty voineen olla useita. Keskiajan uudisasutuskaudella entisen erämaan omistaja on voinut haluta säilyttää sen nautinnan itsellään ja ottanut maksaakseen siitä veroa; tai jokin kylä on joutunut esimerkiksi lainan, sakon tai muun maksun panttina luovuttamaan osan maistaan ulkopuoliselle; tai kyseessä on pysyvästi autioitunut asutus, joka on tullut veroa vastaan nautittavaksi joko jollekin lähikylälle tai maakunnan kartanolle. Tällaisten autioitumisten on Suomessa arveltu voivan liittyä mahdollisesti esimerkiksi mustaan surmaan.
Varsinais-Suomessa historiantutkija Eljas Orrman on todennut vanhimpien maakirjojen laatimisen aikaan 1540-luvulla autiopyölejä olleen eri puolilla maakuntaa kaikkiaan 39. Näitä ovat olleet esimerkiksi Raisiossa Vihtilänpyöli, Suomusjärvellä Vareksenpyöli ja Kiikalassa Hidoisenpyöli.
Samaan aihepiiriin liittyvät myös käsitteet ulkoveromaa () ja ulkokylänmaa. Näistä ainakin käsitettä ulkoveromaa on voitu käyttää myös autiopyölin synonyyminä , ja myös käsite ulkokylänmaa liittyy samankaltaisiin yhteyksiin.
Katso myös Ulkokyläpalsta
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria Luokka:Ruotsin historia