Elon Reeve Musk (s. 28. kesäkuuta 1971 Pretoria, Transvaalin provinssi, Etelä-Afrikka) on eteläafrikkalaissyntyinen kanadalais-yhdysvaltalainen yrittäjä, biljonääri, sijoittaja ja keksijä, joka asuu nykyisin Yhdysvalloissa. Musk oli yksi PayPalin perustajista ja on SpaceX-yrityksen perustaja ja kantorakettien kehittäjä. Hän on sähköautovalmistaja Teslan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä yksi yrityksen varhaisia suursijoittajia.

Musk toimi lisäksi aurinkoenergia-asentaja SolarCityn hallituksen puheenjohtajana ja on perustanut vuonna 2016 The Boring Companyn, jonka tarkoitus on porata tunneleita liikennekäyttöön. Musk on myös yksi aivosirua kehittävän Neuralink-yrityksen perustajista. Syksyllä 2022 Musk osti Twitterin ja nimesi sen X:ksi.

Musk nousi vuonna 2021 maailman rikkaimmaksi ihmiseksi. Vuonna 2022 Musk menetti maailman rikkaimman ihmisen tittelin ranskalaiselle Bernard Arnaultille. Vuonna 2023 Musk nousi jälleen maailman rikkaimmaksi henkilöksi. Kesäkuussa 2026 Muskin omaisuuden arvo ylitti biljoona dollaria ensimmäisenä maailmassa.

Muskin poliittiset toimet ja näkemykset ovat tehneet hänestä mielipiteitä jakavan hahmon. Häntä on arvosteltu salaliittoteorioiden levittämisestä. Muskin höllennettyä ostamansa X:n moderointia sananvapauden lisäämiseksi vihapuhe ja väärän tiedon leviäminen palvelussa lisääntyivät. Musk oli Donald Trumpin suuri taloudellinen tukija Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja hän on tukenut laitaoikeistolaisia ja populistisia liikkeitä eri puolella maailmaa. Tultuaan presidentiksi Trump nimesi Muskin Yhdysvaltain presidentin vanhemmaksi neuvonantajaksi ja johtamaan uutta tehokkaan hallinnon toimielintä.

Elämä ja ura

Varhainen elämä Etelä-Afrikassa

Elon Musk syntyi 28. kesäkuuta 1971 Pretoriassa Etelä-Afrikassa. Menestyvä perhe asui yhdessä kaupungin suurimmista taloista. Isä Errol työskenteli kone- ja sähköinsinöörinä, ja äiti Maye oli ravintoterapeutti omassa yrityksessään. Isän sukua oli asunut Etelä-Afrikassa jo 200 vuoden ajan, ja Elonin äiti oli muuttanut lapsena perheensä mukana Kanadasta. Elonilla on pikkuveli ja pikkusisko. Pikkupoikana hän oli hyvin ahkera lukemaan ja kirjaviisas. Vanhempiensa avioeron jälkeen Elon muutti asumaan isänsä luo.Vance 2016, s. 29–35. Walter Isaacsonin Elon Musk -elämäkerrassa Errol Muskia kuvataan kielteisesti lapsiaan alistaneena isänä.

Musk sai ensimmäisen tietokoneensa Commodore VIC-20:n yhdeksänvuotiaana ja opetteli ohjelmoimaan. Hän sai 12-vuotiaana 500 dollarin Julkaisupalkkion tekniikkalehdelle ohjelmoimastaan tietokonepelistä.Vance 2016, s. 26, 37. Musk rakenteli myös kaveriensa kanssa räjähteitä ja raketteja. Koulussa hän oli hyvä erityisesti matematiikassa, fysiikassa ja tietokoneissa, joita hän piti hyödyllisimpinä aineina tulevaisuuttaan ajatellen. Yläkoulussa ja lukiossa Musk oli väkivaltaisen koulukiusaamisen uhri.Vance 2016, s. 37–40.

Musk opiskeli viisi kuukautta Pretorian yliopistossa ja valmisteli muuttoa Kanadaan. Hän on kertonut arvelleensa pääsevän sitä kautta Yhdysvaltoihin kaikkein nopeimmin, sillä hänen sukuaan on asunut Kanadassa. Hän ei myöskään halunnut joutua suorittamaan pakollista asepalvelusta Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon alla. Musk suostutteli kanadalaissyntyisen äitinsä hakemaan Kanadan kansalaisuutta, ja kun se oli myönnetty, myös Musk sai pian Kanadan passin. Sen avulla hän pääsi muuttamaan maahan vuonna 1988.Vance 2016, s. 41.

Opinnot

Musk pääsi vuonna 1990 Ontarion Kingstonissa sijaitsevaan Queen’s Universityyn, josta hän siirtyi kahden vuoden opiskelun jälkeen vuonna 1992 Pennsylvanian yliopistoon. Siellä hän suoritti kandidaatin tutkinnon taloustieteestä ja valmistui vuonna 1997. Hänellä on myös kandidaatin tutkinto fysiikasta.

Internet-ura

Musk aloitti sovelletun fysiikan tohtoriopinnot Stanfordin yliopistossa vuonna 1995 mutta lopetti opinnot heti alkuunsa todettuaan siitä, että internet oli yhteiskunnallisesti merkittävämpi asia kuin työ fysiikan parissa. Samana vuonna hän perusti yrityksen nimeltä Zip2, joka tuotti karttoja ja yrityshakemistoja verkkolehdille. Compaq osti yrityksen muutaman vuoden kuluttua 309 miljoonalla dollarilla. Kauppojen yhteydessä Musk luopui seitsemän prosentin osuudestaan Zip2:sta, josta hän sai 22 miljoonaa dollaria. Musk perusti sen jälkeen X.comin, joka oli verkossa toimiva talouspalveluyritys. Siitä tuli PayPal, joka on erikoistunut verkossa tapahtuviin rahansiirtoihin. Vuonna 2002 eBay osti PayPalin 1,5 miljardilla dollarilla.

Avaruusraketit

Muskin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut tehdä ihmiskunnalle mahdolliseksi levittäytyä muille planeetoille. Musk perusti vuonna 2002 SpaceX-yrityksen (Space Exploration Technologies), joka kehittää edullisia kantoraketteja avaruusmatkustusta varten. Muskin tavoitteena oli kehittää kantoraketti, joka palaisi lähtöalustalle matkansa jälkeen. Vuoteen 2014 mennessä yritys oli kehittänyt kaksi rakettia ja yhden kapselin. Vuodesta 2019 lähtien SpaceX on rakentanut Starlink-satelliittipuhelin- ja -internetverkkoa.

Musk esitteli syyskuussa 2016 SpaceX-yhtiön suunnitelmat Mars-planeetan asuttamiseksi. Hän kertoi, että elämän levittäminen toisille planeetoille on ollut pääsyy sille, että hän on kerännyt yli 10 miljardin dollarin omaisuutensa, jolla hän hanketta aikoo rahoittaa.

Sähköautot, energia ja liikenne

pienois|Elon Musk Tesla-tehtaallaan Fremontissa 2011. Vuonna 2004 Musk alkoi sijoittaa sähköautoja valmistavaan Tesla Motorsiin. Hän on yhtiön toimitusjohtaja ja sen hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2013 Musk ehdotti Kaliforniaan Hyperloop-liikennejärjestelmää, jossa alipaineistetussa putkessa voitaisiin kuljettaa 28 matkustajaa kerrallaan 1220 kilometrin tuntivauhdilla.

Musk kehittää päästötöntä energiaa ja sanoo tavoitteensa olevan saattaa loppuun maailman energia-infrastruktuurin muutos. Tesla julkaisi keväällä 2015 Powerwall-nimisen litiumioniakkuun perustuvan kotikäyttöön tarkoitetun sähkön varastointijärjestelmän, joka mahdollistaa aurinkosähkön varastoimisen. Tesla osti aurinkoenergiayhtiö SolarCityn marraskuussa 2016. Musk oli perustamassa SolarCityä, ja kaupan myötä Muskista tuli sen hallituksen puheenjohtaja.

Musk ei halunnut rahaa työskentelystä Teslan toimitusjohtajana, mutta nosti Kalifornian osavaltion määräämän minimipalkan, mikä oli 1980 dollaria kuussa. Vastineeksi hän halusi yhtiön osakkeita. Vuonna 2018, kun Muskista tuli toimitusjohtaja, yhtiö teki tappiota. Vuonna 2021 yhtiön markkina-arvo nousi 1200 miljardiin. Helmikuussa 2024 sen arvo oli 600 miljardia, mikä oli edelleen kymmenkertainen nousu Muskin aikana. Musk sai sopimuksensa mukaan Teslalta korvausta osakkeina 51 miljardin dollarin arvosta. Vuonna 2024 hänen piti sopimuksensa mukaan saada viimeinen 56 miljardin arvoinen paketti, mutta delawarelainen tuomari Kathaleen McCormick kumosi sopimuksen kutsuen sitä epäreiluksi osakkeenomistajille ja kyseenalaisti yhtiön johtokunnan riippumattomuuden Muskista.https://www.reuters.com/business/what-happens-musks-tesla-pay-after-56-billion-package-thrown-out-it-is-2024-01-31/

Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio nosti petossyytteen Muskia kohtaan tämän elokuussa 2018 Twitterissä julkaistuista viesteistä. Viestien mukaan Musk aikoi yksityistää Teslan ja että sijoittajien tuki olisi, mutta tosiasiassa hän ei ollut edes keskustellut saatika vahvistanut ehtoja mahdollisen rahoittajan kanssa. Komission mukaan Muskin viestien myötä Teslan osake nousi yli kuusi prosenttia ja vahingoitti sijoittajia. Musk ja Tesla määrättiin maksamaan 20 miljoonaa dollaria sakkoja, Muskin oli luovutettava puheenjohtajan paikkansa ja hänen oli hankittava etukäteen hyväksyntä twiiteilleen.

Musk toimi vuonna 2017 presidentti Donald Trumpin neuvonantajana mutta erosi tehtävästä, kun Trump päätti vetää Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta.

X

Muskin X-tili on maailman seuratuin yli 140 miljoonalla seuraajalla. Musk osti vuoden 2022 alussa Twitterin osakkeista 9,2 prosenttia. Huhtikuussa 2022 hän teki 43 miljardin dollarin tarjouksen yhtiön kaikista osakkeista, haluten muuttaa Twitterin pörssiyrityksestä kokonaan yksityisomisteiseksi. Musk perusteli ostotarjoustaan sillä, että Twitterin pitäisi olla maailmanlaajuinen ja yleinen sananvapauden alusta, mutta koska se ei pysty siihen moderointilinjansa vuoksi, se vaarantaa demokratian.

Twitterin hallitus hyväksyi Muskin ostotarjouksen 25. huhtikuuta 2022. Heinäkussa 2022 Musk perui tarjouksensa sillä perusteella etteivät Twitterin antamat tiedot valetilien määrästä olleet uskottavia. Kauppa toteutui lopullisesti syksyllä 2022.

Musk vaihtoi kesäkuussa 2023 Twitterin nimeksi X.

Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio haastoi Muskin oikeuteen vuonna 2023 sanoen, että hän on kieltäytynyt vastaamaan tutkimuksessa rikkoiko hän lakia Twitterin osakkeiden hankinnassa. Muskia vastaan nostetun kanteen mukaan Musk ei ilmoittanut osakeostojaan sääntöjen mukaisesti, jolloin hän pystyi ostamaan lisää osakkeita keinotekoisen alhaisilla hinnoilla.

Starlink

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Musk lahjoitti Ukrainalle 3 670 Starlink-verkon päätettä ja myönsi ilmaisen verkon käyttöoikeuden. Ukrainan asevoimat käytti verkkoa sodankäynnissä.

Lokakuussa 2022 Musk esitti rauhansuunnitelman sodan lopettamiseksi. Länsimaissa ja Ukrainassa reaktiot suunnitelmaan olivat kielteisiä tai pilkallisia.

Starlink alkoi pätkiä Ukrainassa lokakuussa 2022 aiheuttaen jopa katastrofaalisen viestiyhteyksien menetyksen etulinjassa. 14. lokakuuta 2022 SpaceX ilmoitti että se lopettaa palvelun tarjoamisen, jos Yhdysvallat ei maksa Ukrainaan toimitetuista Starlink-satelliittiyhteyksistä.

Politiikassa

pienois|pysty|Musk president Donald Trumpin kanssa 2025. Musk tuki republikaaniehdokas Donald Trumpia tämän presidentinvaalikampanjassa 2024. Voitettuaan vaalit Trump nimesi marraskuussa 2024 Muskin johtamaan uutta tehokkaan hallinnon toimielintä (Department of Government Efficiency, DOGE). Sen tehtävänä on vajaan kahden vuoden aikana purkaa valtion byrokratiaa, leikata ylimääräisiä säännöksiä sekä vähentää turhia menoja. Muskin toiminta hallinnossa päättyi toukokuun lopussa 2025.

Muskin ja Trumpin välit viilentyivät kesäkuussa 2025 sen jälkeen, kun Trump alkoi ajaa valtion velkaa kasvattavaa lakipakettia. Kun lakiesitys oli hyväksytty heinäkuussa 2025, Musk ilmoitti perustaneensa uuden puolueen nimeltä America Party, jonka tarkoitus on haastaa Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmä.

Muskia on kuvailtu amerikkalaiseksi oligarkiksi johtuen hänen vaikutusvallastaan teollisuudessa, julkisuudessa ja politiikassa.

Näkemyksiä Näkemyksiä tekoälystä Musk pelkää tekoälyä ja uskoo, että valtion pitäisi olla ennakoiva sen sääntelyssä. Muskin mukaan tekoäly on ihmiskunnan suurin yksittäinen eksistentiaalinen uhka. Musk oli varhainen investoija DeepMind-yrityksessä, jonka Google osti. Myöhemmin hän sijoitti Mark Zuckerbergin kanssa koneoppimista kehittävään Vicariousiin. Musk oli perustamassa OpenAI:ta, jonka yhdeksi tehtäväksi sanottiin kehityksen avoimuus ja demokratisointi, sen sijaan että se jätettäisiin suuryrityksille kuten Googlelle ja Facebookille.

Näkemyksiä taloudesta Muskin mukaan automaatio ja robotit ajavat ottamaan käyttöön perustulon. Muskin mukaan työpaikkojen menetykset tulevat olemaan niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön.

Musk kannattaa perintöveroa, koska pitää matalana todennäköisyyttä sille, että jälkeläiset ovat erinomaisia pääoman allokoinnissa.

Poliittiset näkemykset

pienois|pysty|Elon Musk moottorisahan ja MAGA-lakin kanssa Conservative Political Action Conferencessa (CPAC) vuonna 2025. Musk on ilmaissut kannattavansa insinöörityyppisellä metodologialla johdettua teknokraattista valtionhallintoa. Musk toivoo, että Yhdysvaltain kongressissa olisi enemmän tekniikasta perillä olevia ihmisiä kuin juristeja, joita Muskin mukaan siellä on luultavasti liikaa.