Pekka Kettunen (11. syyskuuta 1890 Rääkkylä – 28. elokuuta 1960 Joensuu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1933–1936 ja 1939–1945. Hänet tunnettiin myös näytelmäkirjailijana.

Elämä Nuoruusvuodet Rääkkylän Oravisalossa syntyneen Pekka Kettusen vanhemmat olivat räätäli Nikodemus Kettunen (1865-1918) ja Liisa Makkonen (1872-1944). Kansakoulun jälkeen Kettunen halusi jatkaa koulunkäyntiä, mutta isän terveysongelmat pakottivat siirtymään työuralle. Hän oli aluksi maanrakentajana ja työskenteli myöhemmin räätälinä kotikylässään.

Kettunen liittyi SDP:n jäseneksi jo 18-vuotiaana ja oli aloitteentekijänä Oravisalon työväenyhdistystä perustettaessa.Kinnunen 2018, s. 31–33. Hän täydensi puuttuvaa koulusivistystään ahkeralla itseopiskelulla sekä erilaisilla ammattikursseilla. Vuosina 1914-1915 Kettunen työskenteli Tuorilan työväentalon vahtimestarina Uudenmaan Pyhäjärvellä, 1915-1916 kirkonkylän työväenyhdistyksen näyttämönjohtajana Räisälässä ja vielä 1916 sosialidemokraattisen piiritoimikunnan vaalipuhujana Heinävedellä. Räisälässä hän toimi myös työväenyhdistyksen sihteerinä. Rääkkylään palattuaan Kettunen ryhtyi viljelemään synnyintorppaansa ja osallistui kunnalliselämään lautakuntatyössä.

Yleislakko ja sisällissota Helmikuun vallankumouksen jälkeen keväällä 1917 Kettunen valittiin kunnallisen elintarvikelautakunnan jäseneksi.Kinnunen 2018, s. 83–84. Syksyllä Kettunen oli perustamassa Rääkkylään muodostettua työväen järjestyskaartia ja yleislakon aikana hän toimi lakkokomitean puheenjohtajana. Järjestyskaarti lopetti toimintansa lakon päätyttyä, jonka jälkeen Kettunen tuhosi jäsenluettelot ja pöytäkirjat. Vuodenvaihteessa Kettusesta tuli elintarvikelautakunnan sekä Oravisalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja.Kinnunen 2018, s. 53. Sisällissodan alettua hän osallistui kansalaiskokoukseen, jossa sosialidemokraattisen kunnallisjärjestö tunnusti kansanvaltuuskunnan maan lailliseksi hallitukseksi. Rintamalinja syntyi kuitenkin Etelä-Suomeen ja Pohjois-Karjala jäi valkoisten haltuun.Kinnunen 2018, s. 57. Helmikuun lopussa Rääkkylän suojeluskunta pidätti työväenjärjestöjen johtohahmot ja passitti heidät Kuopion vankileirille. Kettunen tuomittiin valtiorikosoikeudessa kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen yrityksestä valtiopetokseen. Syksyllä Kettunen siirrettiin Hennalan vankileirille ja myöhemmin Riihimäen pakkotyölaitokselle, josta hänet armahdettiin tammikuussa 1920.Kinnunen 2018, s. 58–65.

Politiikassa Vankilasta päästyään Kettunen toimi muun muassa Kuopion läänin itäisen vaalipiirin matkapuhujana ja oli 1922 ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Syksystä 1922 lähtien hän työskenteli Osuusliike Oman-Avun myymälänhoitajana Rääkkylässä, Kontiolahdella, Pielisjärvellä ja Pielisensuussa. Leipätyönsä ohella Kettunen avusti työväenlehtiä sekä kirjoitti näytelmiä, lyhyitä tarinoita ja poliittisia pakinoita. Lisäksi hän toimi Oravisalon työväenyhdistyksen näytelmäseuran ohjaajana.Kinnunen 2018, s. 100–101.

Kettunen oli Rääkkylän kunnanvaltuuston jäsen 1922-1923 ja puheenjohtaja 1923. Hän oli myös sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan puheenjohtaja sekä SDP:n puolueneuvoston jäsen. Vuodesta 1930 lähtien Kettunen toimi Pielisensuun työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Vuonna 1933 hänet valittiin eduskuntaan ja Pielisensuun kunnanvaltuustoon. Kettunen kuului muiden vaalipiirinsä sosialidemokraattisten kansanedustajien tavoin puolueen vasemmistosiipeen. Pudottuaan eduskunnasta 1936 Kettunen työskenteli SDP:n Pohjois-Karjalan piirisihteerinä, kunnes hänet valittiin jälleen seuraavissa vaaleissa. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Kettunen oli Pielisensuun kunnan palkkalistoilla kunnan esimiehenä. Kettuvaaran kylään asettunut Kettunen toimi Pielisensuun kunnanhallituksen puheenjohtajana jo 1934 ja oli myöhemmin sen viimeinen puheenjohtaja 1948-1953 ennen Joensuun kanssa tehtyä kuntaliitosta. Hän oli myös presidentin valitsijamies 1931, 1937, 1940 ja 1943.

Pekka Kettunen kuoli Joensuussa 69-vuotiaana elokuussa 1960. Hänet on haudattu Kettuvaaran hautausmaalle. Viitattu 29.3.2026.

Perhe Pekka Kettusen ensimmäinen puoliso oli rääkkyläläinen Eva Elin Hirvonen (1888-1932). Heille syntyi kolme lasta. Eva Elin Kettunen oli aktiivisesti mukana työväenyhdistysten naisosastojen toiminnassa. Leskeksi jäätyään Kettunen avioitui liperiläisen Hanna Variksen (1908-2004) kanssa. Heillä oli kaksi lasta.

Näytelmiä

Huutolaispoika : 3-näytöksinen kansannäytelmä. 1930.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Rääkkylän kunnanvaltuutetut Luokka:Pielisensuun kunnanvaltuutetut Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Pohjois-Karjalan vaalipiiri Luokka:Vuonna 1890 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet