Korkeanpaikan harjoittelu tai vuoristoharjoittelu on joidenkin kestävyysurheilijoiden harjoittamaa usean viikon kestävää kuntoilua korkealla merenpinnan yläpuolella. Sitä harjoitetaan mielellään yli 2 400 metrin korkeudella, mutta harjoitetaan useimmiten alemmilla korkeuksilla sopivien harjoittelupaikkojen puuttuessa. Näillä korkeuksilla ilma sisältää edelleen noin 20,9 prosenttia happea, mutta ilmanpaine ja siten hapen osapaine ovat pienempiä.
Keho voi sopeutua hapen suhteelliseen niukkuuteen yhdellä tai useammalla tavalla riippuen suuresti käytetyistä protokollista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi punasolujen ja hemoglobiinin massan kasvuna tai lihasten metabolian muutoksina. Menetelmän kannattajat väittävät, että alemmille korkeuksille kilpailemaan matkustavilla urheilijoilla on edelleen korkeat punasolupitoisuudet 10–14 päivän ajan ja että tämä antaa heille edun kilpaillessa. Jotkut kilpailijat asuvat pysyvästi korkeilla altitudeilla ja matkustavat merenpinnan tasolle vain kilpaillakseen. On kuitenkin mahdollista, että heidän harjoittelunsa saattaa kärsiä hapen pienemmän saatavuuden takia.
Korkeanpaikan harjoittelua on mahdollista simuloida erityistä telttaa, huonetta tai naamaria käyttäen siten, että ilmanpaine pidetään samana, mutta ilman happipitoisuutta lasketaan laskien samalla hapen osapainetta.
Katso myös Korkeuden vaikutus ihmiseen
Lähteet
Luokka:Terveystieteet Luokka:Lääketieteen erikoisalat Luokka:Urheilulääketiede Luokka:Liikuntafysiologia