thumb|upright|Kone Building, 2000-vuosikymmenen lasiarkkitehtuurin edustaja. Arkkitehti Antti-Matti Siikalan suunnittelema rakennus kohosi Espoon Keilaniemeen vuosikymmenen alussa. thumb|Vuosikymmenen tapauksia oli Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001. Kuvassa Hiihtoliiton lääkärilaukku Suomen Urheilumuseon vitriinissä.
Suomi oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jälkiteollinen runsaan viiden miljoonan ihmisen yhteiskunta. Vuosikymmentä leimasi talouden nousukausi, joka päättyi finanssikriisiin vuonna 2008. Telekommunikaatioyhtiö Nokian merkitys Suomen taloudelle oli huomattavan suuri. Suomen kansa valitsi vuonna 2000 ensimmäisen kerran tasavaltansa johtoon naisen, Tarja Halosen. Maa sai myös kautta aikain ensimmäisen naispääministerinsä, Anneli Jäätteenmäen vuonna 2003, tosin vain kymmeneksi viikoksi. Vuosikymmenen pääministeripuolueita olivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen Keskusta. Lentomatkailu Euroopan kaupunkeihin yleistyi selvästi.
2000-vuosikymmenen Suomessa internet ja matkapuhelimet yleistyivät nopeaan tahtiin ja tulivat lähes kaikkien ihmisten käyttöön. Kotona oli kiinteä ADSL-nettiyhteys tai kaapelinetti, mutta matkapuhelimen Internet-ominaisuudet olivat vaisut. Digitaalikamerat yleistyivät ja matkapuhelimiin tuli värinäytöt ja kameraominaisuudet. Suomi kansainvälistyi taloudellisesti ja kulttuurisesti. Maahanmuuttajien osuus maan väestöstä kasvoi ja väestön ikääntyminen jatkui.
Viihteessä uutta olivat niin kutsutut tositelevisio-ohjelmat, joihin usein liittyi kilpailu, jossa osallistuja yksi toisensa jälkeen putosi pois. Musiikissa suosionsa vakiinnuttivat muun muassa Anssi Kela, Antti Tuisku ja Nightwish. Suomi voitti Euroviisut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 2006 Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah. Elokuvateattereihin tuli yhdysvaltalaisen Al Goren dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus, jota koululaiset kävivät katsomassa elokuvateatterissa.
Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajamaana heinäkuun 2006 alusta saman vuoden loppuun. Kyseessä oli toinen puheenjohtajakausi vuoden 1995 alussa alkaneen Suomen EU-jäsenyyden aikana.Mitä missä milloin 2007, s. 202. Kauden huipentuma oli Helsingissä 10.–11. syyskuuta 2006 pidetty Aasian ja Euroopan yhteistyöfoorumin huippukokous (ASEM), joka oli suurin Suomessa koskaan järjestetty valtionpäämiestason tapaaminen. Kokousta varjostivat poliisin ja tapaamista vastustaneiden mielenosoittajien yhteenotot (Smash ASEM).Mitä missä milloin 2008, s. 165.
Politiikka Valtio thumb|Tarja Halonen oli Suomen tasavallan presidentti vuosina 2000–2012. thumb|Matti Vanhanen toimi Suomen pääministerinä vuosina 2003–2010. Suomi siirtyi kolmannelle vuosituhannelle presidenttinään Martti Ahtisaari. Talvella 2000 tasavallan presidentiksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, sosiaalidemokraattien Tarja Halonen, joka istui kaksi kautta. Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan maaliskuussa 2000: uudistus vahvisti parlamentaarista demokratiaa ja korosti pääministerin asemaa. Presidentin valta supistui.Pääministerin ilmoitus eduskunnalle perustuslakiuudistuksen toimeenpanosta 7.1.2003
Eduskuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2000-luvun ensikymmenellä kaksi kappaletta: Eduskuntavaalit 2003 Eduskuntavaalit 2007.
Suurimpia puolueita olivat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja SDP. Vasemmiston kannatus oli merkittävästi vähäisempää kuin aiempina vuosikymmeninä: vuoden 2007 vaaleissa SDP:n, Vasemmistoliiton ja pienten vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus oli hieman yli 30 %. Vihreä liitto oli vakiinnuttanut paikkansa puoluekartalla ja perussuomalaiset oli muutaman prosentin pienpuolue. Äänestysvilkkaus oli samaa luokkaa kuin 1990-luvulla, noin kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.Eduskuntavaalit 1983–2011
Keväällä 2008 nousi vaalirahakohu, koska edellisen vuoden eduskuntavaaleissa useiden ehdokkaiden vaalirahoituksessa havaittiin puutteita. Kohu jatkui useamman vuoden ja paljasti asian takana olleen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajaa korruptiota. Kohu johti vaalirahoituslain tiukentamiseen ja lahjoitusten vähenemiseen.
Suomella oli vuosikymmenen aikana neljä hallitusta, joista Anneli Jäätteenmäen hallitus oli hallituspäiviltään eräs maan historian lyhyimmistä: 69 päivää. 2000-vuosikymmenen pääministereitä olivat Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen, joiden valtakausien välissä oli edellä mainittu Jäätteenmäen kausi keväällä 2003.Hallitukset aikajärjestyksessä Jäätteenmäen eroon johti Irak-skandaalina tunnettu tietovuoto. Suomen 2000-luvun ensikymmenen hallitukset olivat: Lipposen II hallitus (1999–2003) Jäätteenmäen hallitus (2003) Vanhasen I hallitus (2003–2007) Vanhasen II hallitus (2007–2010).
Kesäkuun alussa 2006 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät päättivät perustaa Suomeen yksikamarisen eduskunnan.Mitä missä milloin 2007, s. 198. Toukokuun lopulla 2007 oli puolestaan kulunut sata vuotta ensimmäisistä eduskuntavaaleista.Mitä missä milloin 2008, s. 216.
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2006 Euroopan unionin perustuslain ja lain sen voimaansaattamiseksi äänin 125–39. Päätöksen merkitys jäi kuitenkin käytännössä vähäiseksi, koska EU:n perustuslain voimaantulo olisi edellyttänyt kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksyntää. Ranska ja Alankomaat olivat hylänneet sen vuonna 2005 järjestetyissä kansanäänestyksissä.Mitä missä milloin 2008, s. 49–50.
Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö yhdistettiin uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alussa. Uuteen ministeriöön tulivat Suomen sisäministeriöstä aluepoliittiset tehtävät, kun taas työministeriölle kuuluneet maahanmuuttoon liittyvät asiat siirrettiin sisäministeriöön. Samalla Ulkomaalaisviraston nimi muutettiin Maahanmuuttovirastoksi.Mitä missä milloin 2009, s. 208.
Puolueet Kansanedustaja Risto Kuisma, joka oli eronnut SDP:sta vuonna 1997, palasi takaisin vanhaan puolueeseensa alkuvuonna 2001, ja hänen perustamansa Remonttiryhmä-puolue lopetti toimintansa.Mitä missä milloin 2002, s. 204.
Suomen Kristillinen Liitto päätti vuoden 2001 puoluekokouksessaan muuttaa nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi.Mitä missä milloin 2002, s. 112.
Kansanedustaja Seppo Kanerva loikkasi joulukuussa 2002 Kokoomuksen eduskuntaryhmästä Keskustan eduskuntaryhmään, koska häntä ei hyväksytty Kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Kun myös Keskusta kieltäytyi ottamasta Kanervaa ehdokaslistoilleen, hän siirtyi tammikuussa 2003 Liberaaleihin ja ilmoitti muodostavansa puolueen eduskuntaryhmän. Maaliskuun 2003 vaaleissa Kanerva putosi eduskunnasta.Mitä missä milloin 2004, s. 46–47.
Suomen Maaseudun Puolue, jonka toiminta oli päättynyt konkurssiin vuonna 1995, poistettiin puoluerekisteristä vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen.
Kansanedustaja Suvi-Anne Siimes erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalta maaliskuun alussa 2006 ja ilmoitti jättävänsä eduskunnan vuoden 2007 vaaleissa. Uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Martti Korhonen.Mitä missä milloin 2007, s. 81.
Kansanedustaja Seppo Lahtela loikkasi Keskustan eduskuntaryhmästä Kokoomuksen eduskuntaryhmään lokakuussa 2006.Mitä missä milloin 2008, s. 218. Vihreiden kansanedustaja Merikukka Forsius loikkasi Kokoomukseen helmikuussa 2008.Mitä missä milloin 2009, s. 80.
Kunnat Kunnallisvaaleja Suomessa järjestettiin 2000-luvun ensikymmenellä kolme kappaletta: Kunnallisvaalit 2000 Kunnallisvaalit 2004 Kunnallisvaalit 2008.
Kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus oli alempi kuin eduskuntavaaleissa, vuoden 2000 vaaleissa äänestämässä kävi alle 56 % äänioikeutetuista. Vuoden 2008 vaaleissa päästiin jälleen yli 60 %:n. Vasemmistopuolueet menettivät asemiaan myös kunnallisvaaleissa.Kunnallisvaalit Vuoden 2008 kunnallisvaalit jouduttiin järjestämään uudelleen syyskuussa 2009 Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä, joissa oli kokeiltu sähköistä äänestystä.Mitä missä milloin 2010, s. 108.
Tampere sai syyskuussa 2006 ensimmäisenä kaupunkina Suomessa vaaleilla valitun pormestarin, kun kaupunginvaltuusto valitsi kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen (SDP) seuraajaksi kaupungin talousjohtajana toimineen Timo P. Niemisen (kok.).Mitä missä milloin 2008, s. 14.
Lainsäädäntö Suomen uusi perustuslaki astui voimaan 1. maaliskuuta 2000. Samalla kumottiin vuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 annetut laki valtakunnanoikeudesta sekä niin kutsuttu ministerivastuulaki.Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 2000, s. 227. Helsinki: Otava, 1999. Muita vuosikymmenen aikana voimaan tulleita lakeja: 2000: Uusi tupakkalaki korvasi vanhan lain vuodelta 1977.Mitä missä milloin 2001, s. 89. 2000: Laki lähdeverostaMitä missä milloin 2001, s. 212. 2000: Laki urheilijoiden eläketurvastaMitä missä milloin 2001, s. 213. 2000: Laki kunnallisesta vapaaehtoisesta esiopetuksesta 2001: Uusi työsopimuslaki korvasi vanhan lain vuodelta 1970Mitä missä milloin 2002, s. 205. 2003: Uusi kansalaisuuslaki korvasi vanhan lain vuodelta 1968Mitä missä milloin 2004, s. 186. 2003: Järjestyslaki korvasi kaupunkien ja kuntien antamat omat järjestyssäännötMitä missä milloin 2004, s. 187. 2004: Uusi kielilaki korvasi vanhan lain vuodelta 1922 2004: UlkomaalaislakiMitä missä milloin 2005, s. 185. 2005: Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistostaMitä missä milloin 2006, s. 65.
Merkittäviä poliitikkoja
Martti Ahtisaari, tasavallan presidentti 1994–2000, Nobelin rauhanpalkinnon saaja 2008 Tarja Halonen, tasavallan presidentti 2000–2012 Paavo Lipponen, pääministeri 1995–2003, eduskunnan puhemies ja SDP:n puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, lyhytaikainen pääministeri, Keskustan puheenjohtaja ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, pääministeri 2003–2010, Keskustan puheenjohtaja ja presidenttiehdokas 2006 Esko Aho, Keskustan puheenjohtaja ja presidenttiehdokas 2000 Tuija Brax, oikeusministeri Jan-Erik Enestam, RKP:n puheenjohtaja ja Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeri Eero Heinäluoma, valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Anne Holmlund, sisäministeri Ville Itälä, Kokoomuksen puheenjohtaja ja sisäministeri Antti Kalliomäki, valtiovarainministeri Ilkka Kanerva, ulkoministeri Jyrki Katainen, valtiovarainministeri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Johannes Koskinen, oikeusministeri
Leena Luhtanen, oikeusministeri Sauli Niinistö, valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokas 2006 Kari Rajamäki, sisäministeri Kimmo Sasi, ulkomaankauppaministeri sekä liikenne- ja viestintäministeri Timo Soini, Perussuomalaisten puheenjohtaja ja presidenttiehdokas 2006 Alexander Stubb, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ulkoministeri Riitta Uosukainen, eduskunnan puhemies, valtioneuvos ja presidenttiehdokas 2000 Jutta Urpilainen, SDP:n puheenjohtaja Paavo Väyrynen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri ja pitkäaikainen Euroopan parlamentin jäsen Stefan Wallin, RKP:n puheenjohtaja.
Hallinnollinen jako thumb|Kuntaliitokset jättivät jälkeensä runsaasti entisiä kaupungin- ja kunnantaloja. Kuvassa vuonna 2009 lakkautetun Särkisalon kunnantoimisto. Läänien määrää oli vähennetty vuoden 1997 lääniuudistuksessa ja vuoden 2009 viimeisenä päivänä koko läänilaitos siirtyi historiaan.http://www.stat.fi/meta/luokitukset/laani/001-2009/index.html Suomen viimeisiä läänejä kutsuttiin suurlääneiksi; yhteensä niitä oli kuusi: Ahvenanmaan lääni, Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Lapin lääni, Länsi-Suomen lääni ja Oulun lääni. Läänien tilalle tuli seitsemän aluehallintovirastoa, jotka käsittivät yhden tai useamman maakunnan. Länsi-Suomen läänistä muodostettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto, muutoin virastojen alueet vastasivat lyhytaikaisiksi jääneistä suurläänejä.
1. tammikuuta 2010 perustetut aluehallintovirastot ovat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ahvenanmaan valtionvirasto.