Verbenakasvit eli rautayrttikasvit (Verbenaceae) on kasvien heimo, jonka luokitus on ollut häilyväistä. Monet sen kasvit on siirretty heimoon Lamiaceae. Siihen on kuulunut noin 90 sukua, joissa on lähes kolmetuhatta lajia: puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja. Nykyään sukujen määrä on vähentynyt 31:een, lajien 918:aan.Stevens 2001–, viitattu 22.1.2015.

Tuntomerkit Verbenakasvit ovat köynnöksiä, pensaita tai puita, harvemmin moni- tai yksivuotisia ruohoja, usein aromaattisia. Varret ovat usein nelikulmaiset. Lehdet ovat vastakkaisia ja sahalaitaisia. Kukat ovat usein melko heikosti vastakohtaisia, sijaitsevat tertuissa tai mykeröissä, ja verhiö ja teriö ovat selvästi erillään toisistaan (välissä tilaa); teriö on torvimainen. Heteet ovat vaihtelevassa määrässä palhottomia. Emiön sikiäimessä on neljä siemenaihetta, ja vartalo on tavallisesti lyhyt, luotti tavallisesti pallomainen. Hedelmä on verhiön peitossa.

Levinneisyys Heimo on trooppinen, mutta on levinnyt myös lämpimänlauhkeille alueille. Enemmistö lajeista kasvaa Etelä-Amerikassa. Euroopassa lienee yksi ainoa alkuperäinen laji, rohtoverbena eli rohtorautayrtti (Verbena officinalis).http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/verbenaceaemap.gif

Luokittelu Verbenakasvien 31 sukua ja 918 lajia ryhmitellään kymmeneksi tribukseksi: Petreeae Briquet. Pensaita ja köynnöksiä; kukat enemmän tai vähemmän säteittäisiä; hedelmä avautumaton ja mehevä. Vain potkurikukkien (Petrea) suku, jossa 12 lajia Meksikosta Amazonasiin ulottuvalla alueella. Duranteae Bentham. Puita, pensaita ja ruohoja. Sukuja kuusi, lajeja 192 enimmäkseen Yhdysvaltain eteläosasta Argentiinaan ulottuvalla alueella, jonkin verran Afrikassa ja Intiassa. Suurin suku on piiskayrtit (Stachytarpheta), jossa on 130 lajia. Casselieae Troncoso. Kukinto lehtihankainen. Sukuja kolme, lajeja 14 Meksikosta ja Karibian alueelta Argentiinaan ulottuvalla alueella. Citharexyleae Briquet. Kolme sukua ja 135 lajia Etelä-Yhdysvalloista Argentiinaan. Runsaslajisin suku on tulihelmet (Citharexylum, 130 lajia). Priveae Briquet. Yksi suku (Priva), jossa 21 lajia tropiikissa ja lämpimillä alueilla. Tribus nimeämätön: suku Rhaphithamnus, jossa kaksi lajia Chilessä ja Argentiinassa; kukinto lehtihangassa; hedelmä mehevä. Neospartoneae Olmstead & O'Leary. Kolme sukua, kuusi lajia Argentiinassa, Chilessä Patagoniaan etelässä. Tribus nimeämätön: vain laji Dipyrena juncea Chilen lauhkeassa osassa ja Argentiinassa. Verbeneae Dumortier. Kolme sukua, 260 lajia enimmäkseen Amerikassa, myös Euraasiassa ja Afrikassa. Verbenoita eli rautayrttejä (Verbena) on 200 lajia. Lantaneae Endlicher. Kasveissa eteerisiä öljyjä. Sukuja 9, lajeja 275 pääasiassa Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat Lippia (120 lajia) ja tulikruunut (Lantana, 100 lajia).

Suvut List of Genera in Verbenaceae (suomenkieliset nimet:Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Verbenaceae Viitattu 10.3.2021.Suomen Lajitietokeskus: Verbenakasvit – Verbenaceae Viitattu 10.3.2021.)

Acantholippia Aloysia – terttuverbenat Bouchea Casselia Chascanum Citharexylum – tulihelmet Coelocarpum Diostea Diphyllocalyx Dipyrena Duranta – kastepensaat Glandularia – liuskaverbenat eli liuskarautayrtit Hierobotana Isidroa Junellia Lampayo Lantana – tulikruunut Lippia Mulguraea Nashia Neosparton Parodianthus Petrea – potkurikukat Phyla – nuppiot Pitraea Priva Recordia Rehdera Rhaphithamnus Stachytarpheta – piiskayrtit Tamonea Verbena – verbenat eli rautayrtit eli rautaverbenat

Huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) siirrettyjä sukuja ovat muun muassa jemanet (Gmelina) ja Tectona.

Lajeja Tunnettuja lajeja ovat esimerkiksi: rohtoverbena (Verbena officinalis) – lääkekasvi, jolla on ajateltu olevan yliluonnollisia voimia.Exotic Garden tulikruunut, varsinkin kirjotulikruunu (Lantana camara) – koristekasveja. sitruunaverbena (Aloysia triphylla) – mausteyrtti. tiikki (Tectona grandis) – huonekalupuu; nykyään huulikukkaiskasveissa (Lamiaceae).

Kuvagalleria

Lähteet

Aiheesta muualla ITIS: Verbenaceae

* Luokka:Kasviheimot