Karl Ludwig Bonhoeffer (31. maaliskuuta 1868 Neresheim, Württembergin kuningaskunta – 4. joulukuuta 1948 Berliini) oli saksalainen psykiatri ja neurologi. Hän toimi psykiatrian ja neurologian professorina Bonnin yliopistossa ja neurologian osaston johtajana Charitén sairaalassa Berliinissä.
Natsit teloittivat Karl Bonhoefferin pojat Klaus ja Dietrich Bonhoefferin sekä vävyn Hans von Dohnányin toisen maailmansodan loppuvaiheessa, koska nämä olivat osallistuneet Hitlerin vastaiseen salaliittoon.
Ura Karl Bonhoeffer otti vuonna 1918 vastaan psykiatrian ja neurologian professuurin Berliinistä. Kuolemaansa asti Karl Bonhoeffer toimi vastavoimana psykoanalyyttiselle koulukunnalle. Vaikkei hän sinällään hylännyt Freudin, Jungin ja Adlerin teorioita, hän antoi etusijan empiiriselle psykiatrialle. Bonhoeffer, 2013. Muutto Berliiniin 1912, sivut 21-25
Karl Bonhoefferin arvostuksesta psykiatrina antaa kuvan se että hänet kutsuttiin Saksan valtiopäivätalon tuhopoltosta epäilyn Marinus van der Lubben oikeudenkäyntiin arvioimaan syytetyn mielenterveyttä. Bonhoeffer, 2013. Valtiopäivätalon palo, sivut 157-162
Lähteet
Viitteet
Luokka:Saksalaiset lääkärit Luokka:Vuonna 1868 syntyneet Luokka:Vuonna 1948 kuolleet