Vesi- ja sedimenttinäytteenottoa tehdään pää-asiassa pitkäaikaisseurantoja varten. Ne liittyvät joko jätevesien, vesistörakentamisen ja vesistöjen muun käytön vaikutusten velvoitetarkkailuihin tai kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomen lainsäädäntöön perustuvaan ympäristön tilan seurantaan. Sedimenttinäytteitä otetaan pääasiassa sedimenttiin kertyneiden aineiden pitoisuusmittauksia sekä kertymähistorian ja muiden aikasarjojen selvittämistä varten.
Vesi- ja sedimenttinäytteistä analysoidaan eri aineita usein hyvin pieninä pitoisuuksina, siksi näytteenottajan tulee kiinnittää erityistä huomiota kontaminaation estämiseen. Se vaatii näytteenotto-organisaatiolta ja näytteenottajalta yksityiskohtaisten menettelyohjeiden laatimista ja riittävää huolellisuutta puhtauden ylläpidossa. Näytteenotto-organisaation velvollisuuksiin kuuluu myös estää kala- tai raputautien leviäminen sekä muut mahdolliset, vesistöjen väliset, biologiset kontaminaatiot näytteenoton seurauksena. Laadunvarmistukseksi voidaan käyttää nolla- ja rinnakkaisnäytteitä.
Lähteet opas ympäristönäytteenoton akkreditointivaatimusten soveltamiseksi
Aiheesta muualla Työsuojelu vesi- ja ympäristönäytteenotossa ja hydrologisissa mittauksissa,OH6/2006 OH8/2006 Työsuojelu sähkökalastuksessa Työsuojelu veneiden käytössä, OH9/2006 Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 5/2013. Kenttämittaukset -vesien happi, lämpötila, pH ja sähkönjohtavuus, Suomen ympäristökeskus, 2013 Vesistötietoa näytteenottajille,Ympäristöopas 2008, sivut 1-34 Vesistötietoa näytteenottajille, - näytteenottajille, Ympäristöopas 2008 sivut 35-78 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012 SFS-käsikirja 147:2010 Veden laatu. Osa 1: Näytteenottomenetelmät (sisältää näytteenoton suunnitteluun, suorittamiseen, työsuojeluun jne liittyviä ohjeita, myy SFS; ks. Näytteenottostandardeja sivun alussa)
Luokka:Ympäristönäytteenotto