pienoiskuva|Rahamänty Korentokankaalla vuonna 1925. Rahamänty oli Pudasjärvellä Korentokankaalla Kuusamontien varressa muutama kilometri ennen Ison-Syötteen tienhaaraa kasvanut mänty. Mänty kaatui lähteestä riippuen joko vuonna 1988 tai 1990-luvun loppupuolella. Mänty sai nimensä, kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela ikuisti sen yöpyessään Korennon kievarissa kesällä 1892. Väitetään myös, että piirros olisi ollut mallina suomalaisissa 10, 20 ja 50 pennin kolikoissa vuosina 1952–1990 esiintyneelle männylle. Rahamuseon mukaan todisteita sille, että kolikoissa kuvatulla puulla olisi mitään todellista esikuvaa, ei kuitenkaan ole.
Mänty on aikoinaan toiminut kokoontumis- ja leiriytymispaikkana ja niin sanottujen rappasotien aikana se oli ruotsalaisten ja venäläisten rauhanneuvottelijoiden tapaamispaikkana. Männyn juurella oli noin kymmenen vuoden ajan 1950-luvulle saakka Lapin sodan aikana haavoihinsa kuolleen saksalaisen sotilaan hautapaikka. Rahamänty mainitaan myös kirjailija Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kirjoissa. Männyn lähellä sijainnut Korennon talo toimii pitkään kestikievarina.
Rahamännyksi kutsuttuja puita on myös Laihian Rudon kylässä ja Porin Noormarkussa.Alkio ja mänty ovat Laihian kuuluisuuksia, MTV uutiset 13.7.2012
Lähteet
Huomiot
Luokka:Suomen puuyksilöt Luokka:Pudasjärven luonto Luokka:Mänty-yksilöt Luokka:Akseli Gallen-Kallela