Kukësin maakunta () on yksi Albanian 12 maakunnasta. Se sijaitsee maan koillisosassa ja rajoittuu pohjoisessa Montenegroon sekä idässä Kosovoon ja Pohjois-Makedoniaan. Maakunnan hallinnollinen keskus on Kukës. Sen pinta-ala on 2 374 neliökilometriä. Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan maakunnassa oli 61 998 asukasta.
Kukësin maakunta rajoittuu etelässä Dibërin ja lännessä Lezhën ja Shkodërin maakuntiin. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä vuoristoa ja mäkimaastoa. Maakunnan pohjoisosassa sijaitsevat Albanian Alpit, joihin kuuluu joukko Albanian korkeimpia huippuja kuten Grykat e Hapëta (2 625 metriä), Kollatë (2 556 metriä), Mali i Hekurave (2 561 metriä) ja Shkëlzen (2 409 metriä). Etelämpänä sijaitsevia vuoria ovat Gjallicë (2 486 metriä) sekä Koritnik (2 396 metriä) ja Pashtrik (1 989 metriä) Kosovon rajalla. Hasin alue on etupäässä matalampaa mäkimaastoa. Drinin ja sen sivujokien laaksoilla on suuri merkitys.
Seudulla vallitsee välimerellinen vuoristoilmasto, jossa on mantereisia piirteitä. Tammikuun keskilämpötila on Kukësissa 0,5 ja heinäkuussa 22 astetta. Lämpötila voi talvella laskea alle –20:een ja kesällä nousta lähes 40 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on Kukësissa 946 ja Bajram Currissa 1 846 millimetriä. Suuri osa sateista saadaan lumena. Suurimmat joet ovat Drin ja sen sivujoet Valbona, Luma, Kruma, Curraj ja Gash. Fierzën tekojärven lisäksi on lukuisia vuoristojärviä. Kasvillisuus jakautuu pyökki-, havumetsä- ja alppiniittyvyöhykkeisiin. Hasin alueella ovat vallitsevina vuoristopensaat.
Maakunta jakautuu kolmeen kuntaan, jotka ovat Has, Kukës ja Tropojë. Kaupunkeja ovat Bajram Curri, Fierzë, Krumë ja Kukës. Maakunta on menettänyt vuoden 1989 jälkeen yli puolet väestöstään. Vuonna 2011 asukkaita oli 85 292.
Seudulla oli kommunistivallan aikana kaivos- ja metalliteollisuutta, joka tuotti varsinkin kuparia. Silloisesta teollisuudesta on jäljellä muutamia kromikaivoksia ja Fierzën vesivoimalaitos. Lisäksi on syntynyt pienimuotoista elintarvikkeiden jalostusta. Maatalous on keskittynyt karjanhoitoon sekä viljan, vihannesten, perunan ja hedelmien viljelyyn. Tuotantoeläimiä ovat varsinkin naudat, lampaat ja vuohet. Maakunnassa harjoitetaan myös mehiläistenhoitoa sekä Fierzëjärvellä ja Valbonajoella kalastusta.
Maakunnan matkailupotentiaali perustuu sen vuorten ja vesistöjen tarjoamiin retkeilymahdollisuuksiin. Matkailupalveluja on rakennettu varsinkin Valbonan laaksoon.
Lähteet
Aiheesta muualla
Maakunnan sivusto
*