Judit Amanda Nederström-Lundén (26. lokakuuta 1898 Hanko – 17. marraskuuta 1984 Turku) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1951–1966. Hän oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen jo 1920-luvulla ja palasi politiikkaan jatkosodan jälkeen, kun kommunistien toiminta jälleen laillistettiin. Eduskuntatyönsä ohella Nederström-Lundén oli Turun näkyvimpiä kunnallispoliitikkoja aina 1970-luvulle saakka.
Elämä Lapsuus ja nuoruus Judit Nederström-Lundénin vanhemmat olivat liikemies Gustaf Henrik Nederström (1854-1907) ja Alma Sofia Dahlström (1866-1905). Nederström-Lundén menetti äitinsä jo kuusivuotiaana. Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli orpo, kun isä kuoli sydänkohtaukseen juoppoputkassa. Perheen neljä lasta erotettiin toisistaan, jolloin Nederström-Lundén päätyi kasvattivanhempien luokse Turkuun. Keskikoulun ja kauppaopiston käytyään hän työskenteli Osuusliike Tarmolan kirjanpitäjänä ja konttoristina vuodesta 1916 lähtien. Nederström-Lundén toimi myös Suomen Kauppa- ja Liiketyöntekijäin Liiton Turun osaston puheenjohtajana.
Politiikkaan Sisällissodan jälkeen Nederström-Lundén liittyi kielletyn SKP:n jäseneksi. Hän kertoi radikalisoituneensa, kun punakaartissa taistellut isoveli Henrik (1894-1918) teloitettiin Lempäälässä. Vuoden 1922 kunnallisvaaleissa Nederström-Lundén valittiin Turun kaupunginvaltuustoon kommunistisen SSTP:n listoilta. Puolueensa ääniharavana hänestä tuli myös nykyistä kaupunginhallitusta vastanneen valmisteluvaliokunnan jäsen. SSTP:n lakkauttamisen jälkeen Nederström-Lundén siirtyi puolueen seuraajaksi perustetun STPV:n riveihin. Nederström-Lundén jäi varasijalle vuoden 1924 eduskuntavaaleissa, mutta 1925 hänet valittiin presidentin valitsijamieheksi. Nederström-Lundénin ensimmäinen jakso kaupunginvaltuutettuna päättyi, kun kommunisteja yritettiin keväästä 1930 lähtien savustaa ulos valtuustosta fasistisen Lapuan liikkeen painostuksesta. Viimein lokakuussa STPV:n ryhmä ilmoitti, etteivät sen jäsenet aikoneet enää osallistua valtuustotyöskentelyyn ja hieman myöhemmin puolue kiellettiin kommunistilakien nojalla. Nederström-Lundén jatkoi työssään Osuusliike Tarmolassa ja yleni myöhemmin konttoripäälliköksi.
Kansanedustajaksi Kun kommunistien toiminta jatkosodan jälkeen syksyllä 1944 laillisettiin oli Nederström-Lundén perustamassa Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun osastoa. Hän oli myös SDNL:n alkuvuosien näkyvimpiä hahmoja. Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Nederström-Lundén palasi jälleen Turun kaupunginvaltuustoon SKDL:n edustajana ja 1951 hänet valittiin eduskuntaan.
Sosiaalipolitiikkaan keskittynyt Nederström-Lundén oli aktiivisin kehistysvammaisten lasten asiaa ajanut kansanedustaja. Hänen johdollaan tehtiin lukuisia aloitteita erityisesti laitospaikkojen lisäämiseksi sekä kotihoidon tukemiseksi. Nederström-Lundén oli myös laatimassa niin sanottua vajaamielislakia, joka ei kuitenkaan tullut voimaan alkuperäisessä muodossaan. 1950-luvun lopussa hän kiinnitti huomiota kotikaupunkinsa synnytys- ja naistentautiosastojen olosuhteisiin ja lastenklinikan puutteeseen ja teki aloitteen Turun keskussairaalan laajentamisesta . Kesäkuussa 1957 Nederström-Lunden ja Hertta Kuusinen varmistivat jarrutuspuheillaan lapsilisien maksamisen täysimääräisesti estämällä niitä leikkaavan päätöksen tekemisen kesäkuun viimeiseen päivään mennessä kuten laki edellytti.
Nederström-Lunden putosi yllättäen eduskunnasta 1966 äänisaaliin puolittuessa. Turun kaupunginvaltuustossa hän jatkoi vuoteen 1973 saakka. Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925, 1950, 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Nederström-Lundén oli myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Pohjoismaiden Neuvostossa hän ajoi muun muassa Pohjoismaisen aborttilainsäädännön yhdenmukaistamista. Judit Nederström-Lundén kuoli Turussa 86-vuotiaana marraskuussa 1984. Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.
Perhe Nederström-Lundénin puoliso oli Angelniemellä syntynyt puuseppä Alvar Ferdinand Lundén (1893-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1930. Alvar Lundén vaikutti SSTP:ssä puolueen perustamisesta 1920 lähtien ja oli muun muassa Turun kaupunginvaltuuston jäsen. Vuoden 1922 rauhanjulistajien jutun yhteydessä hän sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion. Sotavuosien jälkeen Alvar Lundén toimi SKP:n Turun aluesihteerinä.
Muuta Nederström-Lundén on hahmona Harri Raitiksen kirjoittamassa näytelmässä Poliittinen komedia (2019), joka kertoo sotavuosien jälkeisestä Turun kunnallispolitiikan valtataisteluista. Muita henkilöhahmoja ovat muun muassa Mauno Koivisto, Rafael Paasio ja Paavo Aitio.
Lähteet
Aiheesta muualla Presidentti Urho Kekkosen EEC-vapaakauppasopimukseen liittyvä kirje Nederström-Lundénille marraskuulta 1973
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Turun kaupunginvaltuutetut Luokka:SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Varsinais-Suomen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1898 syntyneet Luokka:Vuonna 1984 kuolleet