Konstantin Fredrik "Fred" Jaakkola (5. elokuuta 1886 Sääksmäki) oli amerikansuomalainen ammattiyhdistysaktiivi, joka 1910-luvulla tunnettiin yhtenä syndikalistisen IWW-ammattiliiton suomalaisista johtohahmoista. pienoiskuva|FRED JAAKKOLA
Aktivismi Valkeakosken Lotilassa Jaakkolan torppaan syntynyt Jaakkola muutti vuonna 1905 Yhdysvaltoihin. Hän oli jo heinäkuussa 1906 mukana Michiganin Rocklandissa järjestetyssä kaivoslakossa, jonka aikana puhjenneiden väkivaltaisuuksien yhteydessä suomalainen kaivosmies Ludvig Ojala kuoli paikallisen sheriffin ampumasta luodista. Yli sadasta pidätetystä suomalaisesta oikeuteen joutui Jaakkolan lisäksi kymmenen, mutta heidät vapautettiin lopulta kaikista syytteistä.Holmio, Armas K. E.: History of the Finns in Michigan, s. 117–119. Wayne State University Press, 2001. . Teoksen verkkoversio Google Booksissa Tämän jälkeen Jaakkola vaikutti ilmeisesti Montanan osavaltion Buttessa ja opiskeli myöhemmin IWW:n ylläpitämässä Työväen Opistossa Minnesotan Duluthissa.Haworth, Robert E.: Anarchist Pedagogies: Collective Actions, Theories, and Critical Reflections on Education, s. 57. PM Press, 2012. . Teoksen verkkoversio Vuosina 1916–1917 Jaakkola kuului IWW:n suomenkielisen Teollisuustyöläinen-lehden (myöh. Industrialisti) toimituskuntaan yhdessä muun muassa Leo Laukin, John Wiidan, Taavi Heinon ja William Riston kanssa.
Vuoden 1917 pidätys ja vankilatuomio Syyskuussa 1917 viranomaiset pidättivät lukuisia IWW:n jäseniä hieman aikaisemmin voimaan astuneen Espionage Act -lain nojalla. Joukossa oli myös suuri määrä amerikansuomalaisia, Detroitissa tuolloin asuneen Jaakkolan lisäksi muun muassa laulajana myöhemmin tunnettu räätäli Hiski Salomaa sekä Työväen Opistoa johtanut Leo Laukki. Heista osa, kuten Salomaa, oli jättänyt ilmoittautumatta asevelvollisrekisteriin, kun Yhdysvallat keväällä 1917 liittyi ensimmäiseen maailmansotaan,Kalemaa, Kalevi: Sankareita vai pelkureita: Suomalaisen aseistakieltäytymisen historia, s. 69. Tammi, 2014. . mutta pääasiallisena syynä pidätyksille oli poliittinen aktivismi. Eniten vangittuja oli Chicagossa, jossa pidätettiin yhteensä 166 henkilöä. Rivijäsenet joutuivat yleensä vankilaan vain muutamaksi kuukaudeksi, mutta IWW:n johtohahmoina pidetyt amerikansuomalaiset Fred Jaakkola, Leo Laukki, Charles Jacobson, William Tanner ja Frank Westerlund saivat pitkät vankeustuomiot. Tanner ja Westerlund tuomittiin viiden, Jaakkola kymmenenKohn, Stephen M.: American Political Prisoners: Prosecutions under the Espionage and Sedition Acts, s. 108, 111. Praeger, 1994. . Teoksen verkkoversio Google Booksissa ja Laukki 20 vuoden vankeuteen.
Vangitut IWW:n jäsenet suorittivat tuomioitaan Leavenworthin vankilassa Kansasissa, kunnes keväällä 1921 heidät vapautettiin väliaikaisesti takuita vastaan. Rahat oli kerännyt Industrialistin perustama rahasto. Vapautettuja oli yhteensä 46, joista yhdeksän jätti toukokuussa palaamatta vankilaan. Heidän joukossaan olivat myös Fred Jaakkola ja Leo Laukki sekä muun muassa IWW:n perustajiin kuulunut Bill Haywood. Jaakkolan lopullisesta kohtalosta ei ole varmaa tietoa, mutta hän pakeni Laukin ja Haywoodin tavoin Neuvosto-Venäjälle. Jaakkola käytti siellä sukunimenä äitinsä tyttönimeä Klemola. Hän toimi Neuvosto-Karjalassa puoluekoulun opettajana ja johtajana. Hänet erotettin puolueesta ja virastaan 1935 Karjalan puhdistuksissa.SKP Henkilöarkisto. Kansallisarkisto.
Etsivä Keskuspoliisi. Henkilökortisto. Kansallisarkisto.
Lähteet
Aiheesta muualla Fred Jaakkolan pidätyksestä kertova uutinen The Duluth Herald -lehdessä 1.10.1917. Leo Laukin ja Fred Jaakkolan paosta kertova uutinen Vapaus-lehdessä 3.5.1921.
Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset anarkistit Luokka:Yhdysvaltalaiset anarkistit Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Kuolinvuosi tuntematon