pienoiskuva|Voimala ja patorakenteet heinäkuussa 2026. pienoiskuva|Voimala ja patorakenteet maaliskuussa 2015. pienoiskuva|Toinen ohijuoksutuskanava toiminnassa. Peltokosken voimalaitos () on Uudenmaan Raaseporissa Mustiossa toimiva vesivoimalaitos, joka on tyypiltään jokivoimalaitos. Se on kolmanneksi alin Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Mustionjoen vesivoimaloista. Voimalan on omistanut vuodesta 2012 alkaen Koskienergia Oy.
Yleistä Koski Kosken karttanimi on ollut ”Åkerfors” ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on ja järvisyys on 12,73 % (Mustionkosken lukuja). Yläaltaan, jota voi kutsua Mustion patojärveksi, ja Päsartträsketin välinen korkeusero on 11,7 metriä ja kosken putouskorkeus on 10,5 metriä.
Joen keskivirtaama (MQ) on noin 19–20 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), mutta kalojen nousuaikaan 1. toukokuuta–30. marraskuuta se oli 11,9 m³/s ja puolet ajasta yli 7,0 m³/s. Aikavälillä 2008–2015 olivat joen maksimivirtaus (HQ) 50 m³/s ja minimivirtaus (NQ) 1,4 m³/s. Mustionjoen virtaamia mitataan Peltokoskella. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan joen keskialivirtaama (MHQ) on ollut 45,5 kuutiometriä sekunnissa ja keskialivirtaama (MNQ) 4,0 m³/s. Suurin virtaama (HQ) on mitattu 18. toukokuuta 1966 ja se oli 72,4 m³/s ja pienin virtaama (NQ) 12. heinäkuuta 1999 ja se oli 0,0 m³/s.
Ylä- ja ala-allas Åkerfors sijaitsee Mustionjoen uomassa eikä sen yläpuolella ollut ennen voimalaitosta laajaa lampea. Vuosien 1913 ja 1945 Lohjan seudun taloudellisessa kartoissa kosken alla sijaitsi suvanto, joka on osittain säilynyt, ja suvannossa oli saari. Voimalan yläpuolinen patoallas saatiin aikaan rakentamalla maapato Timpan maatalolta kosken äärelle. Yläaltaan pinta-ala on 18 hehtaaria ja sen rantaviivan pituus on 4,0 kilometriä. Rantaviivan pituudesta on maapatoa noin 400 metriä.
Yläaltaan padotuskorkeus on 23,66 metriä N2000 (mpy.). Kalannousuaikaan yläaltaan vedenpinnankorkeus (vuosina 2006–2019) vaihteli 23,46–23,66 metriä (N2000). Ala-allas muodostuu pienialaisesta suvannosta, josta Mustionjoki jatkaa seuraavalle Päsartträsketin järvelle. Ala-altaan vedenpinnan korkeus vaihteli vastaavasti 12,01–13,16 metriä. Suvannon ylittää seututie 186.
Voimalaitos Voimalaitoksen putouskorkeus on 10,5 tai 11 metriä, ja sen ainoan vesiturbiinin kapasiteetti on 2,6 megawattia tai 2,3 megawattia. Sen sähköenergian vuosituotanto on ollut noin 11 gigawattituntia. Vaikka voimalassa on automatiikkaa, operoidaan voimalaitosta porvoolaisesta Empower IM:stä käsin. Voimalaitoksen sähköasema sijaitsee 90 metriä itään voimalasta.
Kalatie Peltokosken voimalalle on määrätty kalatien sallimisvelvoite, kalatielle vedenluovutusvelvoite ja kalatalousmaksu siihen saakka kunnes kalatie valmistuu. Maksut on määrätty maksettavaksi vuodesta 2011 alkaen. Peltokoskeen ei toistaiseksi ole rakennettu kalatietä, mutta kalatalousviranomainen on käynnistänyt taustaselvitykset ja suunnitelman laatimisen vuonna 2014.
Vuonna 2024 uutisoitiin, että oli julkaistu kaksi suunnitelmaa rakentaa kalatie. Koskienergia Oy suunnitteli niin sanottua Borland-kalatietä, joka kulkisi voimalan uittotunnelin läpi. Raaseporin kaupungin suunnitelmassa oli noin 600 metriä pitkä kalatie. Aluevirasto puolsi Raaseporin mallia, koska se olisi kaloille hyödyllisempi. Asiasta kuitenkin valitettiin tuomioistuimeen, joten asia on edelleen kesken (vuonna 2026).
Historiaa Mustion ruukinalue on muodostunut vuosisatojen aikana Mustion kartanon ympäristöön. Vuonna 1936 siirtyi kartano Baumgartnerin suvulle ja se liitettiin Stockforsin omaisuudeksi. Leonard Baumgartnerin vision mukaisesti koko Åkerfors valjastettiin vuonna 1952 yhden vesivoimalaitoksen sähköntuotantoon . Sen toiminta perustui II vesistötoimikunnan 28. tammikuuta 1950 myöntämään lupaan.
Joki on vanhoissa kartoissa piirretty kapeana uomana, mutta 1940-luvun karttoihin leveämpänä. Kosken yläpuolella joen ylitti tie Svartåsta Mjölnarbyhyn, mutta vuosien 1913 ja 1945 Lohjan seudun taloudellisissa kartoissa ei ole siltaa merkitty. Vuoden 1947 Karjaan seudun taloudellisessa kartassa on silta piirretty.
Vuoden 1966 peruskartassa on voimalaitoksen patoaltaaseen merkitty vanha ranta-alue. Sen mukaan joki oli leveämpi kuin kosken alapuolella ja se viittaa joidenkin pienempien vesivoimaloiden tarvitsemaan patoamiseen. Uudelle vesivoimalaitokselle haluttiin vieläkin suurempi pudotus, joten jokeen padottiin entistä suurempi patoallas. Siksi rakennettiin maapato, joka alkoi Timpan maatalosta ja loppui koskeen. Vanha maantieyhteys siirrettiin kulkemaan suvannossa sijainneen saaren kautta Kvarnbackaan.
Katso myös Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Mustio Luokka:Suomen vesivoimalat Luokka:Suomen padot Luokka:Jokivoimalaitokset Luokka:Karjaan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Billnäsin alue