Sotilasohjaaja oli vuosina 1921–1944 toimineen Suomen Suojeluskuntajärjestön viranhaltija.Laki suojeluskuntajärjestöstä 5§ mainitsee sotilasohjaajan kuuluvan "suojeluskuntajärjestön johtoa ja juoksevain asiain hoitoa varten" perustettaviin valtion virkoihin. Nimittämiskäytäntö seurasi armeijassa tehtäviä nimityksiä virkoihin ja toimiin. (Hersalo 1966, 312-313) Heitä oli järjestön jokaisessa piiriesikunnassa tavallisesti kolme. Ensimmäinen sotilasohjaaja oli arvoltaan yleensä majuri tai kapteeni. Paljon jäseniä omaavissa suojeluskuntapiireissä saattoi olla kaksi ensimmäistä sotilasohjaajaa. Heidän tehtäviinsä kuului yleinen sotilaskoulutus, liikekannallepanotyöt sekä harjoitusten ja kurssien järjestäminen. Toinen sotilasohjaaja oli arvoltaan korkeintaan kapteeni. Hänen tehtävänsä oli huolehtia ammunnan opetuksesta sekä ampuma-, viesti- ja pioneerikoulutuksen välineistä. Kolmas sotilasohjaaja oli arvoltaan tavallisesti korkeintaan luutnantti. Hänen vastuulleen kuului liikuntakasvatus ja poikatyö. Esimerkkejä sotilasohjaajista eri suojeluskuntapiireissä Helsingin suojeluskuntapiiri: jääkärimajuri Birger Lemberg, sotilasohjaaja 1. toukokuuta 1920 alkaen, toimi myös virkaatekevänä piiripäällikkönä.Hersalo 1966, 338 Erosi suojeluskuntajärjestöstä 1923. Nylands Södra SKD: 2. sotilasohjaajana oli Ivar Ståhle.Hersalo 1966, 344 Hän oli toiminut komppanianpäällikkönä keväällä 1918 Länsi-Uudenmaan pataljoonana tunnetussa valkoisessa rankaisuretkikunnassa. Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri: sotilasohjaaja, reservin luutnantti Hugo Piippo toimi maaliskuusta 1923 alkaen piiripäällikkönä.Hersalo 1966, 507 Piirissä toimi sotilasohjaajana myös kirjailija J.E. Sainiona tunnettu jääkärivänrikki ja Viron armeijan luutnantti Johan Sainio. Kainuun suojeluskuntapiiri: sotilasohjaajina toimi kaksi lähetyssaarnaajan poikaa, kapteeni Pauli Kontio sekä Juho Vehasen poika V. Vehanen.Hersalo 1966, 521
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suojeluskunta