Emil Edvard Raearo (vuoteen 1906 Flinkman, 12. marraskuuta 1882 Multia – 18. lokakuuta 1927 Keuruu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1924. Hän oli yksi Keski-Suomen työväenliikkeen alkuvuosien kantavista voimista.
Elämä Emil Raearon vanhemmat olivat Keuruulla syntynyt torppari Johan Flinkman (1838-1915) ja Ähtäristä kotoisin ollut Wilhelmiina Iisakintytär Tempakka (1840-1903). Kansakoulun jälkeen hän kävi käsityöläiskoulun ja suoritti käsityönopettajan tutkinnon. Raearo työskenteli käsityönopettajana Kivijärvellä, Pihlajavedellä ja vuodesta 1909 lähtien Keuruulla Haapamäen yhteiskoulussa. Hänellä oli myös oma puusepänliike Haapamäellä.
Raearo liittyi sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi vuonna 1906. Hän kartutti sivistystään itseopiskelulla ja toimi muun muassa Vaasan läänin itäisen vaalipiirin agittaattorina. Raearo valittiin Keuruun kunnanvaltuustoon heti ensimmäisissä uuden kunnallislain mukaisissa vaaleissa 1918 ja eduskuntaan 1919. Myöhemmin 1920-luvulla hän työskenteli myös Työn Voiman toimittajana ja vakituisena avustajana. Raearo oli muun muassa Keuruun kunnanvaltuuston ja Haapamäen työväenyhdistyksen puheenjohtaja sekä Keski-Suomen Osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Terveysongelmista kärsinyt Raearo kuoli sydänkohtaukseen puusepänverstaallaan Haapamäellä vain 43-vuotiaana lokakuussa 1927. Hänet on haudattu Keuruun hautausmaalle.
Perhe Emil Raearon ensimmäinen puoliso oli ähtäriläinen Jenny Maria Peltoniemi (1891-1963), jonka kanssa hän oli naimisissa vuosina 1911–1923. Heillä oli kolme lasta. Erottuaan Raearo avioitui vuonna 1926 Johanna Matilda Heleniuksen kanssa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Keuruun kaupunginvaltuutetut Luokka:Vaasan läänin itäinen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1882 syntyneet Luokka:Vuonna 1927 kuolleet