thumb|Uraanitrioksidia sekä kidevedellisenä että anhydraattina Uraanitrioksidi (myös uranyylioksidi tai uraani(VI)oksidi) on uraanin epäorgaaninen yhdiste hapen kanssa, jossa uraani esiintyy hapetusluvulla +VI. Se on eräs uraanin oksideista, jonka rakennekaava on UO3. Sen yleisin polymorfinen muoto γ-UO3 on huoneenlämmössä kiinteä, oranssi tai kellertävä aine. Sillä on useita muitakin polymorfisia muotoja. Uraanitrioksidi on lisäksi amfoteerinen aine. Uraanitrioksidia voidaan valmistaa kuumentamalla uranyylinitraattia UO2(NO3)2 400 °C:n lämpötilaan. Jos kuumennusta jatketaan yli 500 °C:n lämpötilaan, uraanitrioksidi menettää happea ja muuttuu triuraanioktaoksidiksi U3O8.Ingmar Grenthe, Janusz Drożdżyński, Takeo Fujino, Edgar C. Buck, Thomas E. Albrecht‐Schmitt & Stephen F. Wolf (2006) Uranium, luku 5 kirjasta Morss, Lester R.; Edelstein, Norman M.; Fuger, Jean, toim. The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements (PDF) (3. painos). Dordrecht: Springer. s. 253–698.
Valmistaminen ja käyttö Uraanitrioksidia valmistetaan ydinteollisuudessa kahdella pääasiallisella tavalla: Uranyylinitraatin UO2(NO3)2·6 H2O kuumentaminen tuottaa UO3. Tätä prosessia tarvitaan käytetyn ydinpolttoaineen uudelleenkäsittelyssä. Käytetyt polttoainesauvat liuotetaan typpihapossa uranyylinitraatin erottamiseksi plutoniumista ja fissiotuotteista (ns. PUREX-menetelmä). Puhdas uranyylinitraatti konvertoidaan kiinteäksi uraanitrioksidiksi kuumentamalla 400 °C:n lämpötilaan. Pelkistämällä vedyllä, siitä saadaan uraanidioksidia, jota voidaan käyttää uusiin MOX-polttoaine sauvoihin. Ammoniumdiuranaattia (NH4)2U2O7, tunnetaan teollisuudessa myös nimellä ADU) tai natriumdiuranaattia (Na2U2O7·6 H2O) kuumentamalla, jolloin se hajoaa. Tätä käytetään keltaisen kakun käsittelyssä uraanin rikastamisessa.
Ennen 1960-lukua, uraanitrioksidia käytettiin uraanilasin valmistuksessa.
Lähteet
Aiheesta muualla PubChem: Uranium(VI) oxide
Luokka:Uraaniyhdisteet Luokka:Oksidit