Veli Uula Arrela (vuoteen 1935 Grönlund, 4. elokuuta 1915 Kemijärvi – 10. syyskuuta 2000 Tornio) oli suomalainen Tornionjokilaaksossa ja Lapissa tunnettu kotiseututyön toimija ja kunnallispoliitikko, arvoltaan kanslianeuvos ja ammatiltaan pankinjohtaja.
Ura pankkiirina ja kunnallispoliitikkona Arrela kävi keskikoulun ja sen jälkeen valmistui vuonna 1934 merkonomiksi. Pohjois-Suomessa Lapin Rajassa 1934–1935 suoritetun asevelvollisuuden jälkeen hän toimi PYP:n Petsamon konttorin prokuristina vuosina 1936–1945 ja edelleen Pellon konttorin johtajana 1945–1959. Sen jälkeen hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseensä asti Tornion konttorin johtajana vuodesta 1960. Arrela toimi Pellon kunnanvaltuustossa kokoomuksen ryhmän edustajana 1957–1959 ja Tornioon siirryttyään Tornion kaupunginvaltuustossa 1965–1972. Tornion valtuustoajanjaksoon ajottui Tornion alueen kuntaliitos Tornion, Alatornion ja Karungin kesken vuodesta 1972 alkaen, ja Arrela toimi jäsenenä yhdistymistä käsittelevässä neuvottelukunnassa 1970-luvun alussa.Teerijoki, s. 354, 469, 487
Sodanaikana Pohjois-Suomessa saksalaisten kanssa Arrela osallistui kolmeen sotaan eli talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan. Talvisodassa hän palveli Sallassa ErP 26:ssa lähettiupseerina., Jatkosodassa hän palveli peräpohjalaisten JR33:ssa lähettiupseerina ja komppanianpäällikkönä Sallan ja myöhemmin Maaselän alueella Sallan taisteluissa hänen yksikkönsä taisteli yhdessä saksalaisten kanssa suuntana Kantalahti. Lapin sodassa Arrela toimi JR33:n lähettiupseerina. Kotiuttamisvaiheessa hän oli viimeinen yksikön sotilas ja kotiutti itsensä 19. marraskuuta 1944. Sotilasarvoltaan Arrela oli reservin kapteeni. Sodan ajan ansioistaan hänelle myönnettiin Vapaudenristin 3- ja 4-luokka. Jatkosodan aikana saksalaiset myönsivät Arrelalle Rautaristin 2. luokan kunniamerkin.
Kotiseututyön näkyvä persoona Pohjois-Suomessa Veli Arrela oli tunnettu pankinjohtaja- ja kunnallispoliittisen uransa lisäksi kotiseututyöstä. Hän kuului Tornionlaakson kuntain toimikuntaan, ja oli yhdessä rehtori Yrjö Alamäen kanssa kahden vuosikymmenen ajan vuosina 1962–1981 Tornionlaakson vuosikirjan päätoimittajana. Vuosina 1969–1972 hän oli Lapin maakuntaliiton jäsen, ja tänä aikana hän osallistui useaan Lapin maakuntaliiton toimittamien sodan jälkeistä jälleenrakennusta käsittelevien teosten toimittamiseen. Arrela oli keskeisesti vaikuttamassa vuonna 1971 Torniossa paljastetun Maupertuis'n astemittausmuistomerkin aikaansaamisessa. Hän oli itse paljastamassa patsasta. Tunnustuksena tästä kotiseututyöstä hänelle ja Yrjö Alamäelle myönnettiin vuonna 1979 Tornion kaupungin kulttuuripalkinto. Vuonna 1987–1988 Veli Arrela sai Oulun Historiaseura ry:n myöntämän Olaus Magnus -palkinnon.
Teoksia Kaakaman mottitaistelu 250 vuotta sitten, Veli Arrela, Tornionlaakson vuosikirja 1966, s. 74–77, Tornio 1966 Tornionlaakson kuntain toimikunta 1923 31/3 1973 mm. Lapinkylän oikeuksista Enontekiöllä + Tornionjokilaakson kalastusolojen kehitys, Tornionlaakson kuntain toimikunta, 1973 Tuhkasta nousi Lappi. Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Veli Arrela (toim.), Lapin maakuntaliitto ry, Rovaniemi 1983 1984, s. 124–133 Eräs ranskalainen oikeusjuttu vuodelta 1763. Veli Arrela, Tornionlaakson vuosikirja 1984, s. 124–133, Tornio 1984 Muistoja jääkäreistä. Veli Arrela, Vapaussoturi 1/1987, s. 31–33, 1987 Näin taisteli kotirintama – Muistoja Lapin sotavuosilta 1939–1945. Veli Arrela ja Erkki Rännäli (toim.), Lapin maakuntaliitto ry, Rovaniemi 1991 Lappi, pohjoiset ja arktiset alueet. Linkola Martti - Aikio Samuli - Arrela Veli - Kallio Paavo - Lehmusvaara Ilmari - Onnela Samuli - Paasilinna Erno - Riepula Esko (toim.neuvosto), Karisto, 1983–85
Asiasta muualla IMDb: Viimeinen kesä, ohjaus Peter von Bagh. dokumenttielokuvan osana Veli Arrelan haastattelu kesästä 1944 Pohjois-Suomessa.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Suomalaiset kotiseututyön vaikuttajat Luokka:Suomalaiset pankinjohtajat Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Tornion kaupunginvaltuutetut Luokka:Pellon kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1915 syntyneet Luokka:Vuonna 2000 kuolleet