Toivo Kustaa Salokorpi (aiemmin Sirén; 24. helmikuuta 1892 Tampere – 18. joulukuuta 1976 Tampere)Toivo Salokorven kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 23.12.1976, HS Aikakone. Viitattu 15.3.2018.Rislakki 2003, 55 oli suomalainen ekonomi ja tiedustelu-upseeri.Kosonen 2001, 190 Hän toimi yleisesikunnan tiedustelun palveluksessa Viipurin alatoimiston päällikkönä 1920–1930-luvuilla ennen talvisotaa. Sotilasarvoltaan hän oli tuolloin reservivänrikki. Talvi- ja jatksodan aikana hän johti tiedustelutoimiston jaos V:tä.
Elämä Salokorven vanhemmat olivat Kustaa Erland Kaarlonpoika Sirén ja Kustaava Emanuelintytär Sirén, joilla oli yhteensä seitsemän lasta.Geni: Toivo Kustaa Salokorpi Tampere, Finland (1892 - 1976) Salokorpi oli naimisissa Minna Wahlroosin kanssa. Rakennustaiteen historioitsija ja tietokirjailija Asko Salokorpi oli heidän poikansa.
Salokorpi opiskeli ylioppilaaksi päästyään Kauppakorkeakoulussa ja valmistui ekonomiksi 1914. Hän erikoistui Venäjän kauppaan ja oli hyvä Venäjän olojen asiantuntija. Vuonna 1918 Salokorpi liittyi pietarinsuomalaisten perustamaan suojeluskuntaan ja toimi joukkueenjohtajana. Hän palasi Suomeen jo Suomen sisällissodan aikana ja hänestä tuli toukokuussa 1918 Suomen sotilastiedustelun Viipurin osaston eli Itäisen Tiedusteluosaston virkailija ja sittemmin osaston edustaja Terijoella.
Yleisesikunnan tilastolliseen ja ulkomaaosastoon kuuluneen tilastotoimiston Viipurin alatoimistossa Salokorpi huolehti muun muassa asiamiesten (vakoilijoiden) koulutuksesta apunaan emigrantti Pjotr Sokolov.Elfvengren & Laidinen 2012, 248-249 Koulutus tapahtui Helsingin Punavuoressa Robertin- ja Fredrikinkatujen kulmatalossa, toimistokäytössä olleessa huoneistossa.Heiskanen 1988, 24 Muista suomalaisista 1920–1940-lukujen tiedustelu-upseereista poiketen Salokorpea on luonnehdittu ”siviilianalyytikoksi” ekonomin koulutuksen näin korostuessa.Turunen 2006, 146 Hänen asiantuntija-alaansa kuului muun muassa armeijakuntien ja divisioonien tiedustelutoimistojen (toimisto II) ja salaisen tiedustelun yhteistoiminta.Elfenvengren, Kosonen & Laidinen 2010, 197
Kun tiedustelutoimiston jaos V perustettiin helmikuussa 1940 hoitamaan erityisesti Baltian maihin kohdistuvaa tiedustelua, Salokorpi siirtyi alatoimistosta vielä talvisodan aikana sen johtoon.Heiskanen 1988, 108, Kosonen 2004, 346 Häntä seurasi alatoimiston päällikkönä Hannes Vehniäinen.Kosonen & Ruotsalainen 2015, 54 Kapteeniksi ylennyt Salokorpi johti jaos V:tä sen lakkauttamiseen, elokuuhun 1945, saakka. Osaston viimeisiä tehtäviä oli varjostaa ja salakuunnella Liittoutuneiden valvontakomission henkilökuntaa.Heiskanen 1988, 269
Stella Polaris -operaatiossa Salokorpi vastasi sotilastiedustelun asiakirja-aineistosta Ruotsissa kuvattujen mikrofilmien kehityttämisestä Puolustusvoimien kuvakeskuksessa.Heiskanen 1988, 278
Sodan jälkeisessä sotilastiedustelun hiljaisessa vaiheessa Salokorpi kuului Ulkomaatoimiston raportteja tuottaneeseen henkilökuntaan vuoteen 1946 asti. Hänet mainitaan tässä yhteydessä jälleen ekonomina. Siviilissä Salokorpi työskenteli Lokomon palveluksessa, aluksi sotakorvaustoimituksissa, missä oli hyötyä hänen Venäjän ja Neuvostoliiton tuntemuksestaan.Rislakki 2003, 60 Lokomo toimitti sotakorvauksiin muun muassa höyryveturien höyrykattiloita ja puutalotehtaiden koneita sekä kokosi yli 300 höyry- ja dieselveturia.Vesterinen 2012, 144
Katso myös Jonne Aikomus Pekka Jänhiä
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset upseerit Luokka:Vuonna 1892 syntyneet Luokka:Vuonna 1976 kuolleet