Sternin konservatorio (Stern'sches Konservatorium) oli yksityinen berliiniläinen musiikkikoulu, jossa oli tunnettuja opettajia ja merkittäviä alumneja. Koulu on yhdistetty Berliinin taideyliopistoon Universität der Künste Berlin.
Historia Julius Stern, Theodor Kullak ja Adolf Bernhard Marx perustivat 1850 koulun nimellä Berliner Musikschule. Kullak vetäytyi sen toiminnasta 1855 perustaakseen uuden kuvaveistoon ja kolmiulotteiseen taiteeseen keskittyvän akatemian. Marx vetäytyi toiminnasta 1856, ja konservatorio jäi Sternin perheen haltuun ja otti sen nimen. Konservatorio siirtyi 1894 Gustav Hollaenderin (säveltäjä Friedrich Hollaenderin setä) haltuun, joka siirsi koulun toiminnan Berliinin filharmonikkojen konserttisaliin Bernburger Strasselle Berlin-Kreuzbergiin.
Gleichschaltungin aikana Sternin akatemia nimettiin vuonna 1936 nimelle Konservatorium der Reichshauptstadt Berlin, jota natsihallinto valvoi. Gustav Hollaenderin perillisiltä anastettiin omaisuus, mutta muutaman vuoden he pystyivät jatkamaan toimintaa nimellä Jüdische private Musikschule Hollaender ("Yksityinen juutalainen musiikkikoulu Hollaender"), kunnes he viimein 1941 joutuivat holokaustin uhreiksi.
Toisen maailmansodan päätyttyä koulu sai 1945 nimekseen Städtisches Konservatorium (kaupunginkonservatorio), ja se toimi sillä alueella, joka myöhemmin tunnettiin Länsi-Berliininä. Vuonna 1966 se yhdistettiin julkisen Akademische Hochschule für Musikin kanssa kouluksi nimeltä Staatliche Hochschule für Musik und Darstellende Kunst (Berliinin valtiollinen musiikki- ja teatterikorkeakoulu), vuodesta 2001 Universität der Künste Berlin. thumb|Gustav Hollaender
Johtajat 1883–1894: Jenny Meyer 1894–1915: Gustav Hollaender 1915–1930: Alexander von Fielitz 1930–1933: Paul Graener 1933–1935: Siegfried Eberhardt Konservatorium der Reichshauptstadt Berlin: 1936–1945: Bruno Kittel Städtisches Konservatorium: 1946–1949: Heinz Tiessen 1950–1960: Hans Joachim Moser
Professorit 1854–1864 Hans von Bülow 1855- ?: Ferdinand Laub 1864–1871: Rudolf Radecke 1866–1869: Friedrich Kiel 1867–1878: Eduard Franck 1874–1877: Arnold Krug 1890–1897: Friedrich Gernsheim 1897–1903: Hans Pfitzner 1884–1906(?): Georg von Petersenn mind. 1896–1911: Martin Krause 1897–1904: Ernst Jedliczka 1898–1905: Ernst Eduard Taubert 1898–1900: David Maurice Levett 1904–1906: Sandra Drouker 1906–1915: Leo Portnoff 1900–1920: Engelbert Humperdinck 1902–1903 ja 1911: Arnold Schoenberg 1904–1924: Arthur Willner mind. 1919–1929: Rudolf Maria Breithaupt 1934–1940, 1962–1966: Konrad Wölki 1935–1960: Conrad Hansen Herbert Ahlendorf Wilhelm Klatte James Kwast Max Löwengard Paul Lutzenko Selma Nicklass-Kempner Gustav Pohl Nikolaus Rothmühl Victor Hollaender Leopold Schmidt Robert Lösch 1992–2012: David Friedman
Merkittäviä oppilaita 1860–1862: Hermann Goetz 1884– ? : Bruno Walter 1884–1885: Georg Wilhelm Rauchenecker 1892–1894: Alberto Nepomuceno 1896: Edwin Fischer 1899–1902 Selmar Jacobson (Janson) 1901–1979: Mischa Portnoff, säveltäjä ja pianisti 1902–1903: Melitta Lewin 1903–1907: Emil Honigberger 1903–1906: Charles Griffes 1905: Otto Klemperer 1906–? : Marek Weber 1906–1908: Manuel Ponce 1906–1909: Clara Abramowitz, sopraano 1910–1913: Efim Schachmeister, viulisti 1912–1917: Meta Seinemeyer 1913–1915: Margarete Krämer-Bergau 1913–1918: Claudio Arrau 1914–1924: Friedrich Löwe 1915–1920: Lisy Fischer, pianisti 1924–1926: Marc Lavry 1924–1929: Kees van Baaren 1924–1929: Karl Ristenpart 1930–1935: Ruth Schönthal 1946–1952: Hans-Wilfrid Schulze-Margraf 1956–1965: Christian Schmidt ? –1936: Haim Alexander ? –1933: Manfred Bukofzer Robert Christian Bachmann Siegfried Eberhardt, viulisti Issy Geiger Asparukh Leschnikoff, tenori Moritz Moszkowski Josef Plaut Heinrich Reimers, pianisti Willi Sommerfeld
Aiheesta muualla The Marc Lavry Heritage Foundation.
Luokka:Saksan yliopistot