thumb|Joulukuussa 2017 juhlittiin Suomen itsenäisyyden satavuotispäivää. Monet Helsingin rakennukset valaistiin sinisellä, kuten kuvassa oleva Finlandia-talo. thumb|Joulukuussa 2018 valmistunut Helsingin keskustakirjasto Oodi edustaa 2010-luvun huippumodernia puuarkkitehtuuria. Suomi oli 2010-luvulla jälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan asukkaan yhteiskunta. Lähes koko 2000-luvun ensivuosikymmenen kestänyt talouskasvu päättyi vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jonka jäljiltä Suomen talouskasvu oli heikohkoa koko vuosikymmenen ajan. Talouden suurimmat ongelmat 2010-luvulla johtuivat viennin ongelmista ja rakennemuutoksen jälkeisestä työttömyydestä.
Suomen presidenttinä toimi vuodesta 2012 Sauli Niinistö. Politiikassa perussuomalaiset vakiinnutti asemansa puoluekentällä ja nousi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Samojen vaalien jälkeen RKP jäi ensimmäistä kertaa 36 vuoteen hallituksen ulkopuolelle. Vuosikymmenen politiikkaa ovat leimanneet sote-, työllisyys- ja maahanmuuttokeskustelu. Teollisuuden työpaikat vähenivät selvästi. Älypuhelimet ja mobiili-internet löivät läpi eikä 3G-mokkuloita enää pian käytetty.
Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä kasvoi 2010-luvulla, väestön ikääntyminen jatkui ja syntyvyys laski selvästi. Syntyneiden määrä laski vuosikymmenen aikana yli 10 000:lla.
2010-luvulla suomalaisen viihteen suuria ilmiöitä olivat televisiosarjat Putous ja Vain elämää. Musiikissa suosionsa vakiinnuttivat muun muassa Cheek, Haloo Helsinki! ja Robin. Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa vuonna 2011 ja 2019.
Politiikka Valtio
Tarja Halonen toimi tasavallan presidenttinä aina vuoteen 2012 asti. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi finaalikierroksen kannatusluvulla 62,6 %. Vaaleissa toiseksi sijoittui Vihreiden Pekka Haavisto, jonka kannatus ylitti puolueen kannatuksen rajat Elisabeth Rehnin tavoin. Haavisto oli ensimmäinen avoimesti homoseksuaali presidenttiehdokas. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Niinistö valittiin toiselle kaudelleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana historiallisesti ensimmäisellä kierroksella vuoteen 2024 asti.
Eduskuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2010-luvulla kolme kertaa: Eduskuntavaalit 2011 Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit 2019
Puoluekannatus
2010-luvun suurimmat puolueet olivat Kokoomus, Keskusta sekä SDP. Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa: puolueen kannatus on ollut huomattavasti suurempaa kuin 2000-luvun ensikymmenellä. Toinen kannatustaan kasvattanut puolue on Vihreät, joiden kannatus kansallisissa vaaleissa on noussut eduskuntavaaleista 2015 lähtien. Perussuomalaisten puoluekokouksessa 2017 puolue hajosi puheenjohtajaäänestyksen vuoksi, minkä seurauksena perustettiin Sampo Terhon johtama Sininen tulevaisuus. Sininen tulevaisuus putosi eduskunnasta 2019, mutta liikemies Hjallis Harkimon perustama Liike Nyt sai eduskuntaan yhden paikan.
Muuta
Naisten osuus kansanedustajista lisääntyi. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 92 eli lähes puolet oli naisia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Marinin hallituksen puolueiden puheenjohtajista kaikki ovat naisia.
Kuluneen vuosikymmenen aikana Suomessa istui seitsemän hallitusta. 2010-luvun pääministereitä olivat: Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Juha Sipilä, Antti Rinne ja Sanna Marin. Edelliseen vuosikymmeneen verrattuna pääministerit ja hallitukset vaihtuivat varsin tiheään. Suomen 2010-luvun hallitukset olivat:
Vanhasen II hallitus (2007–2010) Kiviniemen hallitus (2010–2011) Kataisen hallitus (2011–2014) Stubbin hallitus (2014–2015) Sipilän hallitus (2015–2019) Rinteen hallitus (2019–2019) Marinin hallitus (2019–2023).
Aivan vuosikymmenen loppumetreillä pääministerinä aloittanut Sanna Marin oli virkaansa astuessaan vasta 34-vuotias. Täten hän on Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri ja ohitti edellistä ennätystä hallinneen Esko Ahon.
Kunnat Kuntavaaleja Suomessa järjestettiin 2010-luvulla kaksi kappaletta: Kunnallisvaalit 2012 Kuntavaalit 2017
Kuntien toimintaan 2010-luvulla vaikutti suunniteltu sote-uudistus, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta maakunnille. Alun perin uudistus suunniteltiin toteutettavaksi heinäkuun alussa 2017, mutta uudistusta lykättiin useita kertoja ja lopulta hanke kaatui 8. maaliskuuta 2019. Samalla Sipilän hallitus ilmoitti eroavansa.
Helsingin huippukokous 2018 Helsingissä järjestettiin 16. heinäkuuta 2018 huippukokous, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat toisensa. Niinistökin tapasi Trumpin myös kahden kesken.
Merkittäviä poliitikkoja
Tarja Halonen, tasavallan presidentti 2000–2012 Sauli Niinistö, tasavallan presidentti 2012– Matti Vanhanen, pääministeri 2003–2010, Keskustan puheenjohtaja, eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokas 2018 Mari Kiviniemi, pääministeri 2010–2011, Keskustan puheenjohtaja Jyrki Katainen, pääministeri 2011–2014, valtiovarainministeri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb, pääministeri 2014–2015, ulkoministeri, valtiovarainministeri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Juha Sipilä, pääministeri 2015–2019, Keskustan puheenjohtaja Antti Rinne, pääministeri 2019, valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja ja eduskunnan puhemies Sanna Marin, pääministeri 2019–, liikenne- ja viestintäministeri Touko Aalto, Vihreiden puheenjohtaja Tuija Brax, oikeusministeri Sanni Grahn-Laasonen, opetusministeri ja ympäristöministeri Jukka Gustafsson, opetusministeri Pekka Haavisto, kehitysministeri ja Vihreiden presidenttiehdokas 2012 ja 2018 Carl Haglund, RKP:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Perussuomalaisten puheenjohtaja Eero Heinäluoma, eduskunnan puhemies
Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anne Holmlund, sisäministeri Laura Huhtasaari, presidenttiehdokas 2018 Antti Häkkänen, oikeusministeri Krista Kiuru, opetusministeri, asunto- ja viestintäministeri Jari Lindström, oikeusministeri Paavo Lipponen, presidenttiehdokas 2012 Maria Lohela, eduskunnan puhemies Kai Mykkänen, sisäministeri Ville Niinistö, ympäristöministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Petteri Orpo, valtiovarainministeri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri ja eduskunnan puhemies Päivi Räsänen, sisäministeri Timo Soini, ulkoministeri, Perussuomalaisten puheenjohtaja ja presidenttiehdokas 2012 Erkki Tuomioja, ulkoministeri Jutta Urpilainen, valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Väyrynen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, pitkäaikainen Euroopan parlamentin jäsen, presidenttiehdokas 2012 ja 2018 Stefan Wallin, RKP:n puheenjohtaja.
Hallinnollinen jako
Läänilaitos oli siirtynyt historiaan vuoden 2009 viimeisenä päivänä.http://www.stat.fi/meta/luokitukset/laani/001-2009/index.html Läänien tilalle tuli seitsemän aluehallintovirastoa, jotka käsittivät yhden tai useamman maakunnan. Länsi-Suomen läänistä muodostettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto, muutoin virastojen alueet vastasivat viimeiseksi jääneen läänijaon mukaisia läänejä.
1. tammikuuta 2010 perustetut aluehallintovirastot ovat: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ahvenanmaan valtionvirasto.
Entisen Oulun läänin nimeäminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoksi herätti keskustelua, sillä kolmannes Suomen pinta-alasta sijaitsi "Pohjois-Suomen" pohjoispuolella.Kielikello.fi, Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu
Vuonna 2010 Suomessa oli 342 kuntaa, nykypäivään mennessä kuntien määrä on pudonnut 311:een. Vuosikymmenellä on siis yhteensä 31 kuntaa kadonnut kartalta. Kuntaliitosten myötä esimerkiksi Kuopio, Lahti ja Oulu ovat kasvaneet 2010-luvulla.
Demografia thumb|Nopea väestönkasvu kasvukeskuksissa on jatkunut syrjäseutujen taantuessa. Uusia asuinkerrostaloja rakennetaan Oulun Toppilassa vuonna 2012. thumb|Lappeenrannassa sijainnut Konnunsuon vankila lakkautettiin vuonna 2011 ja muutettiin vastaanottokeskukseksi seuraavana vuonna. thumb|Syrjäisempien maakuntien väkiluku jatkoi laskuaan. Auringonottajia Kainuun maakuntakeskuksessa, Kajaanissa sijaitsevalla Paltaniemen uimarannalla kesällä 2014.
Väestönmuutokset Suomen väkiluku kasvoi 2010-luvulla verkkaisesti. Väkiluku oli vuoden 2009 lopussa 5 351 427, vuoden 2019 lopussa 5 525 292. Väestönkasvu oli 3,2 %. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi lokakuun lopulla 2016.
Suomalaisnaisten hedelmällisyys nousi tilapäisesti 2000-luvun ensivuosikymmenen lopulla, mutta 2010-luvulla se laski tuntuvasti. Vielä vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, eli korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1969 jälkeen, mutta vuonna 2017 vastaava luku oli enää 1,49. Syntyvyys on laskenut useita vuosia peräkkäin ja vuoden 2015 lopussa syntyi vähemmän lapsia kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.http://yle.fi/uutiset/suomen_syntyvyys_alhaisimmalla_tasolla_sitten_1860-luvun_nalkavuosien/8624381 Vuonna 2016 kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta vuonna 2019 vain noin 46 000.
2010-luvulla syntyneitä oli 547 597 ja kuolleita 525 450. Luonnollinen väestönkasvu oli 22 147 henkeä. Kasvu tapahtui vuosikymmenen alkupuoliskolla, vuosina 2016–2020 kuolleita oli lähes 20 000 enemmän kuin syntyneitä. Maahanmuuttoja oli 309 155 ja maastamuuttoja 155 553. Suomen muuttovoitto oli siten 153 602 henkeä. Väestön kokonaismuutos eli luonnollinen väestönmuutos ja muuttotase yhteensä oli 175 749 henkeä, eli vain noin kahdeksasosa väestönkasvusta johtui syntyneiden enemmyydestä.
Ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2015. Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä nousi räjähdysmäisesti, mikä vaati yhteiskunnalta nopeita toimenpiteitä. Monia tyhjillään olevia kouluja, hotelleja ja kerrostaloja muutettiin vastaanottokeskuksiksi. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrä putosi kuitenkin entiselleen.
Suomessa oli vuonna 2017 384 123 ulkomaalaistaustaista henkilöä, eli 7,0 % Suomen väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_032.px/?rxid=726cd24d-d0f1-416a-8eec-7ce9b82fd5a4https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat: 75 801 (1,38 %) 51 539 (0,94 %) 32 424 (0,59 %) 20 232 (0,37 %) 19 807 (0,36 %) 12 229 (0,22 %) 11 303 (0,21 %) 10 817 (0,20 %) 10 517 (0,19 %) 8 930 (0,16 %)
Etenkin aasialaisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajien määrä on noussut. Vuonna 2007 aasialaisia oli 39 664 ja afrikkalaisia 21 509, kun taas vuonna 2017 aasialaisia oli 107 319 ja afrikkalaisia 48 749.
Toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat näkyivät edelleen vuosittain ylöspäin kohoavana pullistumana väestöpyramidissa, 2010-luvulla he olivat 60–75-vuotiaita.http://www.stat.fi/tup/suomi90/joulukuu.html
Pitkän ajan trendeistä jatkuivat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen elinajanodotteen kasvu. Vuonna 2009 Suomessa syntyneiden poikien elinajanodote oli 76,5 vuotta ja tyttöjen 83,1 vuotta. Vastasyntyneen elinajanodote vuonna 2017 oli 78,7 vuotta pojilla ja 84,2 vuotta tytöillä. Keskimääräiset toteutuvat eliniät muodostunevat huomattavasti synnyinvuoden odotteita korkeammiksi, kuten aiempienkin sukupolvien.http://www.findikaattori.fi/fi/46
Väestön alueellinen jakautuminen