Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on vuonna 1920 perustettu Suomen ratsastusurheilun keskusjärjestö. Vuodesta 1923 SRL on ollut kansainvälisen ratsastusliiton (Fédération équestre internationale, FEI) jäsen. SRL on myös Suomen Olympiakomitean jäsen. SRL edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja sekä kehittää ratsastuksenopetusta ja valmennusta Suomessa. Eräs SRL:n tärkeimmistä tehtävistä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa.
Organisaatio
SRL:n varsinaisia jäseniä ovat paikalliset rekisteröidyt ratsastusseurat. Vuoden 2025 lopussa jäsenseuroja oli 455, ja niissä oli yhteensä 35 885 henkilöjäsentä. Henkilöjäsenistä 62 prosenttia oli aikuisia ja 38 prosenttia junioreita. Naisten ja tyttöjen osuus jäsenistöstä oli 96 prosenttia. Seurat toimivat paikallisen ratsastusurheilun edistämiseksi järjestämällä esimerkiksi valmennuksia, kilpailuja ja koulutusta. Usein ratsastusseurat toimivat ratsastuskoulun tai -tallin yhteydessä. Liiton v.t. toiminnanjohtaja vuonna 2026 on Kaisa Kähö.
SRL:n yhteisöjäseniä ovat liiton hyväksymät ratsastuskoulut ja -tallit, muut ratsastuspalveluja tarjoavat yritykset, oppilaitokset tai yhteisöt. Vuoden 2025 lopussa jäsentalleja oli 289, joista 178 ratsastuskouluja ja 111 yksityistalleja.
Ratsastusseuroihin kuulumattomat, SRL:n hyväksymällä ratsastuskoululla tai -tallilla säännöllisesti ratsastavat henkilöt ovat green card -jäseniä, joita oli vuoden 2025 lopussa 2 174.
Ratsastuksen harrastajia on Suomessa arviolta 160 000, ja SRL kuuluu Suomen kymmenen suurimman lajiliiton joukkoon.
SRL:n jäsen- ja tiedotuslehti on Hippos, joka postitetaan kaikille liiton jäsenseurojen jäsenille.
Hallitus ja aluejaostot
Varsinaisten jäsenten (ratsastusseurojen) edustajat kokoontuvat kahdesti vuodessa liittokokoukseen, jossa valitaan hallitus (puheenjohtaja ja kuusi jäsentä).
Suomi on jaettu kahdeksaan paikalliseen alueeseen, joissa aluejaostot organisoivat ja koordinoivat liiton toimintaa paikallistasolla. Jokainen jäsenseura kuuluu johonkin näistä paikallisista alueista. Seurat valitsevat alueen kokouksessa aluejaostojen hallitukset. Alueiden puheenjohtajisto (APU) toimii alueiden yhteiselimenä.
Kilpailutoiminta
SRL:n alaisuuteen kuuluvat ratsastuksen olympialajit kouluratsastus, kenttäratsastus ja esteratsastus. Muut ratsastuslajit ovat matkaratsastus, lännenratsastus, valjakkoajo, vikellys, islanninhevosratsastus, vammaisratsastus ja working equitation. FEI:n jäsenenä SRL saa järjestää kansainvälisiä kilpailuja, joissa noudatetaan SRL:n laatimia, FEI:n julkaisemien kansainvälisten kilpailujen ja olympiakisojen kilpailusäännöstöjen pohjalta tulkitsemia kilpailusääntöjä.
Vuonna 2025 Suomessa järjestettiin 121 kansallista kilpailua, 184 aluekilpailua ja 609 seurakilpailua. Kansainvälisen tason kilpailijoita oli 324 ja kilpailuhevosia 421.
Jokainen SRL:n jäsenseuran jäsen, joka on maksanut jäsenmaksun, on kilpailukelpoinen jäsenseuran kilpailuissa. Alue- ja kansallisiin kilpailuihin jäsenen on lisäksi anottava seuransa kautta alueellinen tai kansallinen kilpailulupa. Ulkomailla pidettäviin kilpailuihin osallistuminen edellyttää kansallisen kilpailuluvan lisäksi SRL:n kirjallista lupaa.
Ratsastuskoulut ja -tallit
SRL valvoo ja hyväksyy ratsastuskouluja ja harrastetalleja. Hyväksymisen edellytyksenä on tiettyjen perusvaatimusten (esimerkiksi koulutettu henkilökunta, sopivat opetushevoset ja turvalliset puitteet) täyttyminen. Ratsastuskoulujen ja harrastetallien vaatimukset eroavat hieman toisistaan: ratsastuskouluissa pääpaino on opetuksen tasossa ja tiloissa, harrastetalleilla puolestaan opetukselle ja puitteille asetetut vaatimukset ovat matalammat ja pääpaino on hevostaitojen opettelussa.
SRL:n tallitarkastajat tarkastavat tallien hyväksymiskriteerien täyttymisen uusien tallien kohdalla sekä tarkastavat vuosittain jäsentallit.
Talous
Ratsastajainliiton merkittävimmät julkiset rahoituslähteet ovat opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan sekä maa- ja metsätalousministeriön hevosalan erityisavustus. OKM:n yleisavustus oli vuonna 2025 yhteensä 780 000 euroa. Lisäksi liitto sai OKM:ltä 52 000 euron huippuvalmennuksen tehostamistuen kesälajiliittona. Maa- ja metsätalousministeriön erityisavustus on ollut 160 000 euroa vuodessa, ja se on kohdistettu muun muassa kilpailukaluston kehittämiseen, hevosten hyvinvointiin liittyvään koulutukseen ja dopingvalvontaan.
Avustuskohu 2026
Tausta
Ratsastajainliitossa oli esiintynyt tyytymättömyyttä hallituksen toimintaan jo ennen avustuskohun paljastumista. Helmikuussa 2026 yhteensä 87 jäsenseuraa jätti vaatimuksen ylimääräisen liittokokouksen koolle kutsumisesta vedoten huoleen hallituksen ja puheenjohtajan valinnasta. Hallitus vastasi maaliskuussa 2026 adresseihin ja kannanottoihin todeten, etteivät ne kuvaa koko jäsenistön ääntä ja että tyytymättömyyttä ei ollut perusteltu faktoin.
Huhtikuussa 2026 kävi ilmi, että Ratsastajainliitto oli jäänyt ilman maa- ja metsätalousministeriön hevosalan erityisavustuksia vuosilta 2023–2024, koska maksatushakemuksia ei ollut viety loppuun. Saamatta jääneiden avustusten yhteismäärä oli 330 342 euroa. Liiton vuosikulut ovat olleet noin 3,5 miljoonaa euroa, joten menetetyt summat vastasivat peräti noin viittä prosenttia kuluista.
Avustusten hakeminen oli ollut toiminnanjohtaja Jukka Koiviston vastuulla. Koivisto vetosi inhimilliseen virheeseen ja väärinkäsitykseen raportoinnin aikataulusta. Hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen kertoi, ettei Koivisto ollut pitänyt hallitusta riittävästi ajan tasalla taloudellisesta tilanteesta, ja luottamus toiminnanjohtajaan oli menetetty.
Toiminnanjohtaja Koiviston ero
Tilintarkastajan lausunto asiasta annettiin 17. huhtikuuta 2026, ja samana päivänä toiminnanjohtaja Koivisto irtisanoutui. Koivisto oli toiminut liiton toiminnanjohtajana vuodesta 2019. Hallinto- ja kehityspäällikkö Kaisa Kähö ryhtyi hoitamaan toiminnanjohtajan tehtäviä väliaikaisesti. Median mukaan Koivisto irtisanottiin.https://www.kaleva.fi/marjukka-manninen-luopuu-ratsastajainliiton-puheen/13564839
Kevätkokouksen keskeyttäminen
Ratsastajainliiton kevätkokous pidettiin 19. huhtikuuta 2026 Vantaalla. Kokous keskeytettiin, koska tiedot avustusepäselvyyksistä eivät olleet ehtineet kokoukseen osallistujille riittävän ajoissa. Sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2025 tilinpäätöksen käsittely ja hallituksen vastuuvapaus, siirrettiin jatkokokoukseen, joka tuli järjestää viimeistään kesäkuun 2026 loppuun mennessä.
Kevätkokous päätti perustaa neljän hengen selvitystyöryhmän tarkastamaan liiton taloutta ja hallintoa. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin toiminnantarkastaja Håkan Wahlman ja jäseniksi Aisa Aarnio-Wihuri, Päivi Savilahti-Bäckman sekä Niklas Närhinen. Wahlman oli toiminut liiton toiminnantarkastajana myös epäselvyyksien aikana. Ryhmän raportti oli määrä esitellä jatkokokouksessa. Hallitus tilasi myös ulkopuoliselta tilintarkastustoimistolta oman selvityksensä tilanteesta.
Sisäiset ristiriidat
Kevätkokousta edeltäneen strategiaseminaarin jälkeen joukko osallistujia teki häirintäilmoituksen kahdesta hallituksen jäsenestä, Salla Varentista ja Dan Björklöfistä. Molemmat kokivat tulleensa väärinymmärretyiksi keskustelun tiimellyksessä. Hallituksen puheenjohtaja Manninen kertoi huhtikuussa julkisessa lausunnossa, että hallitus oli kohdannut epäasiallista käytöstä ja maalittamista.
Reilu viikko kevätkokouksen jälkeen alueiden puheenjohtajat julkaisivat kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa selvitystyön objektiivisuudesta sekä liiton työntekijöiden ja vapaaehtoisten kuormittumisesta negatiivisen somekeskustelun vuoksi. Hallitus vastasi kannanottoon muistuttaen velvollisuudestaan toimia lainsäädännön mukaan, mikä tarkoittaa myös oikeutta olla luovuttamatta kaikkia pyydettyjä tietoja selvitysryhmälle.
Manninen myönsi Helsingin Sanomille, ettei kevätkokous ollut riittävän hyvin valmisteltu ja että selvitystyöryhmän perustaminen ei ollut loppuun harkittua.
Lähteet
Kirjallisuutta Erkki Vasara: Suomen ratsastusurheilun historia. SRL. Helsinki 1987.
Aiheesta muualla Suomen Ratsastajainliiton verkkosivusto
Luokka:Suomen ratsastus Ratsastajainliitto