Valkeakoski on noin 21 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään. Se kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuudesta sekä monipuolisena kulttuuri- ja urheilukaupunkina.Järvinen, Jarmo: Valkeakoski - tunny kattoon, niin näät 5.9.2001. GoFinland: Kotimaan matkailu. Viitattu 13.12.2010. Valkeakosken naapurikunnat ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne. Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Vesi hallitsee keskustan kaupunkikuvaa sen läpi kulkevan kanavan muodossa.
Nimi Valkeakosken nimi tulee paikalla sijainneesta Valkeakoskesta (ääntämys paikallisessa murteessa myös valkeekoski, valkiakoski). Nimen alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Sillä on voitu viitata joko kuohuvaan koskeen tai rannoilla sijainneisiin nuotioihin. Nimistöntutkija Timo Alanen on pitänyt oikeana ensin mainittua selitystäAlanen, Timo: Sääksmäen vanhaa paikannimistöä nykyisellä Valkeakoskella. Teoksessa: . Paikalliset - kuten lähikunnissakin asuvat - käyttävät usein Valkeakoskesta lyhyempää nimeä ”Koski”.
2000-luvun alussa Valkeakoskea markkinoitiin Mansikkapaikkana.
Historia Esihistoria Sydän-Hämeen alueella alettiin viljellä maata noin 1500 eaa. Tätä ennen asutus oli ollut hajanaista. Läheisen Rapolan muinaislinnan (sij. Sääksmäellä, joka liitettiin Valkeakoskeen 1973) rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta se on suojannut asukkaitaan hyökkääjiltä ensimmäisellä vuosituhannella.Mäntynen, Tuija: Ensin oli vesi Internet-versio Kari Rydmanin Valkeakosken 75 v juhlateoksen pohjalta. Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 20.12.2010.
Suur-Sääksmäki Suur-Sääksmäen mahtipitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kirjoituksissa vuonna 1340.Rautakaudelta paperikaudelle Valkeakosken kaupunki. Viitattu 20.12.2010. Se löytyi paavi Benedictus XII:n julistamasta pannabullasta, joka annettiin veronmaksuista kieltäytymisestä.
1400- ja 1500-lukujen vaihteessa alueelle rakennettiin Sääksmäen kirkko.Valkeakosken kaupunki: Kirkot Viitattu 20.12.2010. Samoihin aikoihin valmistui Sääksmäen alueelle monia kartanoita. Keskiajalla Valkeakoski oli tunnettu myllykylä, jonne tultiin matkojen takaa veneillä viljaa jauhamaan.
Vuonna 1869 Valkeakoskeen valmistunut kanava käänsi liikemiesten katseet Valkeakoskelle. Rannalle rakennettiin ensin puuhiomo ja paperitehdas, ja 1880 käynnistyi Suomen ensimmäinen selluloosatehdas. Valkeakoski alkoi muuttua myllykylästä teollisuuskeskukseksi, vaikka raskaasti koetellut sisällissota katkaisikin kasvun vuosiksi.
Myllykylästä teollisuustaajamaksi pienoiskuva|Valkeakosken kanava ja Tervasaaren paperitehdas|vasen|173x173px Vanajaveden ja Mallasveden yhtymäkohtaan alkoi hiljalleen kasaantua myllyjä, joihin tultiin vesiteitse jauhamaan viljaa. Kehitys oli suhteellisen hidasta, kunnes Valkeakosken kanava rakennettiin vuonna 1869. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennetut paperitehdas ja puuhiomo saivat 1880-luvulla seurakseen muun muassa Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan. Teollisuustaajama alkoi syntyä tehtaiden vetäessä maaseudun asukkaita puoleensa. Mallasveden ja Vanajaveden välisen kosken valjastetusta voimasta saatava sähköenergia oli aikoinaan yhden Suomen ensimmäisten paperitehtaiden eli Myllysaaren paperitehtaan perustamisen mahdollistaja. Nykyisin Myllysaaren paperitehdas on lopetettu, ja sen tiloissa toimii nykyään Valkeakosken kulttuuri- ja teollisuushistoriaa tallentava Myllysaaren museo.
Pitkän aikaa Valkeakosken ”myllykylä” oli Sääksmäen henkisten palvelujen varassa. Vuonna 1883, kun Valkeakosken kylän väestömäärä nousi jo kolmannekseen koko pitäjästä, sinne rakennettiin tehtaan kansakoulu, mutta vasta vuonna 1910 puinen rukoushuone eli kirkko. Oma pappi Valkeakoskelle saatiin vasta itsenäisen kunnan perustamisen jälkeen. Valkeakoski kehittyi nopeasti erilleen Sääksmäestä, mikä hankaloitti alueen hallintoa.
Sisällissota oli Valkeakoskella tuhoisa, johtuen poliittisesta vastakkainasettelusta. Väkilukuun suhteutettuna sodan takia kuoli eniten ihmisiä kaikista Suomen kunnista. Tämän vuoksi teollisuus oli pitkään suurissa vaikeuksissa.
Kaupunki
Yhteiskunnallinen murros ja asutuksen nopea kasvu toivat mukanaan Valkeakosken kylälle ja koko Sääksmäelle suuria sosiaalisia vastakohtaisuuksia ja jopa hankaluuksia. Ne heijastuivat myös hallinnon ja yhteiskuntatoimien eri aloille ja johtivat vuonna 1922 Valkeakosken kauppalan perustamiseen. Tuolloin Sääksmäen ja Valkeakosken väkiluvut olivat jo yhtä suuret. Sääksmäen keskiaikaisen kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1929 valkeakoskelaiset vaativat uutta kirkkoa rakennettavaksi kauppalaan. Kun Sääksmäki päätti jälleenrakentaa historiallisen pyhättönsä, seurakuntienkin ero kävi ajankohtaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen Valkeakosken talous nousi kasvuun ja väkimäärä moninkertaistui. 1950–1970-luvuilla Valkeakosken johtohahmoihin lukeutui Juuso Walden, jonka aikana tehdaselämä parantui ja jalkapallo muuttui enemmän ammattilaisurheilun suuntaan. Waldenin aikana Valkeakoskea rakennettiin paperiyhtiön ja kaupungin kiinteällä yhteistyöllä. Waldenin aikana Valkeakoski nousi otsikoihin muun muassa vastaanottamalla lukuisia valtiovieraita. Hänen aikanaan myös koulutustaso nousi uusien koulurakennusten myötä. Näistä esimerkkinä Tyryn koulu, joka perustettiin Waldenin ja hänen vaimonsa aloitteesta., Historiaa Valkeakosken kaupungin sivut. Viitattu 6.1.2011. Sodan jälkeen varsinkin Valkeakosken väkiluku kasvoi nopeasti teollisuuden ja osittain karjalaisen siirtoväestönkin ansiosta. 1950-luvulla Valkeakosken asemakaavaa ryhdyttiin rajusti nykyaikaistamaan. pienoiskuva|Kartta Akaan ja Valkeakosken kuntaliitoksista. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema 1000-paikkainen Valkeakosken kirkko valmistui vuonna 1969. Kaupunkioikeudet Valkeakoski sai jo kuusi vuotta aiemmin, 1963Kaupungin perustamiskirja , Valkeakosken kaupungin Internetportaali. Viitattu 20.12.2010.. Vuonna 1973 emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen ja 1975 kaupungin pohjoispuolella sijainnut aikaisemmin Pälkäneeseen kuulunut Painon kylä lähiympäristöineen. Vuonna 1978 suoritettiin osaliitos Hattulan ja Valkeakosken välillä, kun osa seitsemän vuotta aiemmin Hattulaan liitetyn Tyrvännön kunnan kylistä liitettiin Valkeakoskeen. Liitettyjä kyliä ovat Uskila, Mälkiäinen ja Tykölä.Tyrväntö luopui itsenäisyydestään 40 vuotta sitten Tyrväntö-verkko 6.12.2010. Viitattu 23.12.2010.
1980-luvulle tultaessa vuosikymmeniä vahvana jatkunut kasvu taittui. Teollisuuden työpaikkojen asteittaisesta vähenemisestä huolimatta Valkeakoski on edelleen eräs Suomen teollistuneimmista kaupungeista. Kaupunkia kohdannut raju rakennemuutos jatkuu vielä 2010-luvullakin. Tähän on yritetty vastata tukemalla monipuolista elinkeinoelämää, sekä lisäämällä koulutustarjontaa.
Valkeakoski-päivä on 27. lokakuuta Valkeakosken kauppalan perustamisen vuosipäivänä.
Aluerakenne Maaseutu ja kylät pienoiskuva|Kärsänlahti Mallasvedellä Pääosin koko Valkeakosken maaseutu on vanhaa Sääksmäen kunnan aluetta.
Sääksmäki (koostuu Huittulasta ja Ritvalasta), Kemmola, Mälkiäinen, Haukila, Uskila, Tykölä, Viranmaa, Kasuri / Koivuniemi / Raija, Metsäkansa, Ylenjoki, Konho, Nikkarinhanko / Muti, Rantoo, Yli-Nissi, Kärjenniemi, Vedentaka, Kaapelinkulma, Kannistonmäki, Viuha, Mattila, Vuorentaka, Valto, Paino, Tarttila, Pyörönmaa, Vanhakylä
Kaupunginosat Valkeakosken keskustaajamassa on 22 kaupunginosaa. Kaupunginosat jakautuvat edelleen osa-alueisiin. Kaupunginosat ja niiden osa-alueet ovat:
1. kaupunginosa Tervasaari, Myllysaari, Tietola ja Tehtaankatu 2. kaupunginosa Ydinkeskusta, Tallinmäki ja Kerhomaja 3. kaupunginosa Kauppilanmäki, Yrjölä ja Heikkilä 4. kaupunginosa Jyräänmäki, Haka-alue, Kaskela, Laiska, Lumikorpi, Naakanrinne, Naakka ja Pässinmäki Antinniemi Roukko 7. kaupunginosa Matinmäki, Mäntylä, Roukonperä ja Vääräkoivu Lintula Kirjasniemi Ulvajanniemi
11. kaupunginosa Pohjankorpi ja Tyry 12. kaupunginosa Juhannusvuori, Kokkola, Naakka, Raikas ja Sassi Tuomaala ja Haapasaari Raija-Koivuniemi Raija ja Koivuniemi Sointula Eerola Pispantalli Holmi-Varsanhäntä Holmi ja Varsanhäntä Kärjenniemi Irjala Kemmola Juusonranta
Lisäksi näiden kaupunginosien läheisyydessä, mutta niiden ulkopuolella, sijaitsevat Vanhakylä ja Viuha.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Valkeakoskella oli 21 136 asukasta, joista 18 429 asui taajamissa, 2 478 haja-asutusalueilla ja 229:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valkeakosken taajama-aste on 88,1 %. Valkeakosken taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Valkeakosken keskustaajama 17 066 2 Kärjenniemi 688 3 Kasuri 348 4 Huittula 327
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka pienoiskuva|Näkymä Valkeakosken keskustasta. Valkeakoski kuuluu Pirkanmaan vaalipiiriin. Valkeakoski on perinteinen teollisuuspaikkakunta, joten Valkeakosken poliittiset voimasuhteet kytkeytyvät pitkälti vasemmistolaisuuteen. Valkeakosken historiassa tämä näkyy aktiivisena poliittisena toimintana.
Valkeakosken kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Mikko Franssila. Kaudella 2025–2029 valtuuston paikkajako on seuraava:
SDP 19 Kokoomus 10 Vasemmistoliitto 4 Perussuomalaiset 4 Keskusta 3 Vihreät 2 Kristillisdemokraatit 1
Valkeakosken kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Joni Kumlander.
Valkeakosken kaupunginjohtajana oli vuosina 2013–2020 Jukka Varonen. Varosen jälkeen virkaa hoiti vs. kaupunginjohtaja Minna Uschanoff. Toukokuussa 2021 kaupunginvaltuusto valitsi Uschanoffin kaupunginjohtajan virkaan.
Ystävyyskaupungit Gotlannin kunta (epävirallinen)Valkeakosken ystävyyskaupungit Valkeakosken kaupungin internetportaali, Viitattu 14.12.2010. Kragerø (vuodesta 1954) Sokol (vuodesta 1971) Vechelde (vuodesta 1976) Jelenia Góra (vuodesta 1979) Nanchang (vuodesta 1997) Maarianhamina (vuodesta 1999) HajdúszoboszlóKahdenväliset suhteet Suomen suurlähetystö, Budapest. Viitattu 14.12.2010.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|vasen|Tervasaaren paperitehdas pienoiskuva|Säterin, sittemmin Avilonin entinen viskoositehdas Kirjasniemessä Valkeakosken työttömyysprosentti oli vuonna 2011 keskimäärin 12,2 %. Valkeakosken työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2009 94,0 %.
Paperiteollisuuden perinteitä paikkakunnalla jatkaa UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren paperitehdas. Tervasaaren paperitehdas valmistaa tarrapaperia kahdella paperikoneella. Tehdas on nykymittakaavassa pienehkö paperitehdas 350 000 tonnin vuosituotannollaan. Tervasaaressa valmistetaan tarran taustapaperia eniten maailmassa.Kunnas, Elina: Prosessitekniikan koulutusohjelman tutkintotyö Tampereen ammattikorkeakoulu 2005. Viitattu 13.12.2010. Tehtaiden ja Hakalan rannan halkoplaanin välillä kulki 1900-luvun alussa kapearaiteinen 600 mm:n raidelevyinen Valkeakosken tehdasrata.Rautatie. Valkeakosken kirjaston paikallisaineisto, Viitattu 17.12.2010.
Piristystä Valkeakosken työttömyyteen toi vuoden 2011 tammikuussa toimintansa aloittanut Avilon OyAvilon palkkaa parhaat Valkeakosken Sanomat 23.12.2010. Viitattu 27.12.2010.. Avilon palkkasi syksyn 2010 aikana 200 työntekijää noin 1500 hakijan joukosta, mutta päätyi konkurssiin maaliskuussa 2013. Vuoden 2012 lokakuussa ydinkeskustassa avattu Keskon liikekeskus työllistää arvioiden mukaan 120–140 henkeä.
Valkeakosken suurimmat työnantajat 31. joulukuuta 2015:Valkeakosken kaupunki Viitattu 31.10.2016.
Valkeakosken kaupunki 1445 (työvuosia) Saarioinen Oy 386 UPM-Kymmene Oyj 360 (Tervasaaren paperitehdas) Amcor Oy 292 Valkeakosken aluesairaala 226 Walki Oy 177 Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto 143 Adara Pakkaus Oy 138 VaBe Oy 101 Valmet technologies Oy 90
Kaupalliset palvelut