Petrovski () on maalaiskunta Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä. Sen keskuskylä Munjärvenlahti sijaitsee Munjärven länsirannalla 39 kilometriä Kontupohjasta maanteitse länteen. Kunnassa on 700 asukasta (vuonna 2022).

Maantiede ja luonto Petrovskin kunnan pinta-ala on 1 183 neliökilometriäGeneralnyi plan, s. 3.. Se rajoittuu pohjoisessa Kontupohjan piirin Hirvaksen ja idässä Kentjärven kuntiin, etelässä Prääsän piirin Tšalnan ja Essoilan sekä Suojärven piirin Veskelyksen kuntiin ja lännessä Naistenjärven kuntaanGeneralnyi plan, s. 9.. Pinta-alasta valtaosa on metsääGeneralnyi plan. s. 43..

Kunnan alueella virtaavat Vuohtjoki (ven. Vohta), Hirvasjoki (Girvas), Päläjoki (Pjalja), Pieni-Suunujoki (Malaja Suna), Vilkanjoki (Vilga) ja Viikšjoki (Vikša). Suurimmat järvet ovat Suunujärvi, Vaatsilanjärvi, Päljärvi, Munjärvi, Säpsäjärvi, Venjuranjärvi, Märännyksenjärvi, Urosjärvi (Uros) ja Vuohtjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat dolomiitti, graniitti, diabaasi ja turve. Luonnonsuojelualueita ovat Munjärven rauhoitusalue, kolme luonnonmuistomerkkiä sekä Martsialnyje Vodyn parantolaa ympäröivät metsät.Generalnyi plan, s. 13–16.

Asutus

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Martsialnyje vodyn ja Nielkamajärven taajamat sekä kymmenen kylää: Jekunniemi (Deknavolok), Ješšu (Verhnjaja Lamba), Munjärvi (Munozero), Päljärvi, Pälniemi (Navolok), Törökkä (Tereki), Utukka (Utuki), Varhomia (Gotnavolok), Vaatšila ja Vuohtjärvi. Martsialnyje vodyn muodostama Kurortin kunta liitettiin Petrovskiin vuonna 2018. Suurimmat asutuskeskukset ovat yli 400 asukkaan Munjärvenlahti, 300 asukkaan Nielkamajärvi ja reilun 200 asukkaan Varhomia.Generalnyi plan, s. 4.

Kunnan itäosassa on vanhaa lyydiläisasutustaKarjalan kirja, s. 518–519.. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan asukkaista 59 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 26 % karjalaisia, 8 % valkovenäläisiä ja 2 % suomalaisia.

Historia Venäjän keisarikunnassa alue kuului Aunuksen läänin Petroskoin kihlakunnan Munjärven volostiin eli kuntaanKarjalan kirja, s. 827–828. Vuonna 1923 volosti nimettiin Petrovskiksi seudulla syntyneen elintarvikekomissaari Ivan Petrovin mukaan. Vuonna 1927 perustettiin Petrovskin piiri, jonka keskuksena toimi Munjärvenlahden kylä. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Petrovskin piiri lakkautettiin vuonna 1957 ja sen alue liitettiin Kontupohjan ja Suojärven piireihin. Munjärven kyläneuvosto nimettiin Petrovskiksi vuonna 1962. Nielkamajärven kylähallinto liitettiin Petrovskin kuntaan 2000-luvun alun kunnallishallintouudistuksessa.

Liikenne, talous ja palvelut Munjärvenlahden kautta kulkee Suojun aseman ja Hirvaan välinen kestopäällystetty maantie, josta haarautuu tie Vuohtjärvelle. Keskuskylästä on linja-autoyhteydet Petroskoihin, Kontupohjaan, Hirvaaseen ja Vuohtjärvelle.Generalnyi plan, s. 20.

Kunnassa toimii kaksi puunjalostuslaitosta ja kalanviljelylaitosGeneralnyi plan, s. 27.. Varhomian eteläpuolella on psykiatrinen sairaalaGeneralnyi plan, s. 21..

Keskuskylän palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti, ruokala ja pari kauppaa. Nielkamajärvellä on kerhotalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja kauppa.Generalnyi plan, s. 21–22. Munjärvenlahdella on vuonna 2001 rakennettu tsasouna.

Nähtävyydet ja matkailu Entisen Venjuran kylän luona on kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu Zaharovin talo Vaatšilassa sekä kylän lähelle 1800-luvun lopussa rakennettu pato. Historialliset kohteet liittyvät Vuohtjärvellä asuneeseen runonlaulaja Anastasija Nikiforovaan sekä toisen maailmansodan tapahtumiin.Generalnyi plan, s. 19.

Munjärvenlahden lähellä toimii laskettelukeskus. Seudulla on kolme lomakylää.Generalnyi plan, s. 22.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Petrovskin kunta Kontupohjan piirin sivustolla

Luokka:Kontupohjan piirin kunnat