Mustijoen vesistö (vesistöaluetunnus 19) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Mustijoki laskee Suomenlahden Kilpilahteen.
Yleistä Vesistöalueen sijainti Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 783,21 neliökilometriä ja sen järvisyys on 1,49 %. Vesistöalue on 60 kilometriä pitkä ja 35 kilometriä leveä. Vesistön laskukohta Suomenlahteen sijaitsee Uudellamaalla Porvoossa ja sen latva-alueet ulottuvat Päijät-Hämeen eteläosiin Ensimmäisen Salpausselän etelärinteille.
Mustijoen vesistöalue sijaitsee Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella. Salpausselän takana sijaitsee Kokemäenjoen vesistön (35) ensimmäisen jakovaiheen Vanajan reitin valuma-alue (35.8) . Mustijoen vedenjakajan länsipuolella sijaitsee pohjoisessa Vantaanjoen vesistö (21) ja eteläpuolella Sipoonjoen vesistö (20) . Itäpuolella on vain Porvoonjoen vesistö (18) . Merenrannikolla on Suomenlahden rannikkoalueen (81) pieniä valuma-alueita tai välialueita . Sellaisia ovat suiston itäpuolella sijaitseva 81V039 ja länsipuolella, Kilpilahden ja Söderkullan seuduilla, sijaitsevat 81V042, Kullobäckenin valuma-alue (81.041) ja Nevas ån valuma-alue (81.043) .
Pääuoman kulun ja pituuden määritys Jokien pääuoma määritetään hydrologiassa siten, että uomaverkoston ne haarat, jossa on eniten vettä, valitaan pääuomaan. Muut jokihaarat ovat pääuoman sivu-uomia. Pääuoman muodostumiselle ei ole kirjallisia lähteitä, jotka perustelisivat sen rakennetta. Pääuomaksi on esitetty entistä Mäntsälänjokea, joka alkaa Hunttijärvestä ja laskee mereen. Vanhoissa kartoissa pääuoman alajuoksua on myös kutsuttu Mäntsälänjoeksi. Pääuomaan kuuluu alajuoksulla Mustijoki () Mäntsälään asti. Siellä sijaitsee jokihaara, jonka itäinen haara on Mäntsälänjoki ja läntinen Hirvihaaranjoki. Mäntsälänjoen valuma-alueen pinta-ala on 182,80 neliökilometriä (km²) ja Hirvihaaranjoella 351,22 km² . Näin tulee Hirvihaaranjoki liittää pääuomaan. Myös Hirvihaaranjoella on jokihaaroja, mutta sivu-uomien pienuuden vuoksi tulee pääuomaan valita aina Kaanaanjoki Sulkavanjärvelle asti. Tämä näkee selvästi luettelemalla suurimpia sivu-uomia: Luhtaanoja (valuma-alueen pinta-ala 14 km²), Kilpioja (28 km²), Mustajoki (60 km²) ja Munkinoja (43 km²), ja sitten verrata niitä Sulkavanjärven valuma-alueeseen (95 km²). On huomattava, että sekä Hirvihaaranjoki että Kaanaanjoki ovat Mustijoen paikallisia rinnakkaisnimiä. Edelleen, Sulkavanjärveen laskee latvoilta kaksi suurempaa latvahaaraa: Koukunjärveltä tuleva Koukunoja (43 km²) ja pohjoisesta virtaava Nikinoja (42 km²). Ne ovat käytännössä saman kokoisia, mutta Koukkujärven haara otetaan mukaan pääuomaan. Se taas jakautuu kahteen latvahaaraan: Suojärvenoja (20 km²) ja Koukunoja (21 km²). Koukunoja on pääuoman latvahaara, joka saa alkunsa Lehmiaronsuolta.
Pääuoman pituus voidaan määrittää käyttämällä vesistöviranomaisen julkaisemia uomatietoja. Niitä voi selata esimerkiksi Paikkatietoikkunassa, jossa ne on ilmoitettu riittävällä tarkkuudella. Mustijoen pituus Mäntsälänjoen ja Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan on 46,8 kilometriä. Kun tähän lisätään Mäntsälänjoen haarasta Sulkavanjärvelle olevan uoman pituus 29,9 kilometriä, saadaan 76,8 kilometriä. Kun pääuomaan lisätään vielä latvaosuus, johon on viranomaistietoihin lisätty 3,5 kilometriä pieniä ojia Lehmiaronsuolle asti, saadaan pääuoman pituudeksi 89,5 kilometriä. Kun määritetään Mustijoen uomaksi Sulkavanjärveltä merenrantaan, tulee joen pituudeksi 77 kilometriä.
Vesistöalueen jakovaiheita Vesistöalueen kolmannessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua. Vesistöalueen pääuoman sisältävä vesistöalueen nimi on lihavoitu : Mustijoen alaosan alue (19.001) Kungsbäckenin valuma-alue (19.009) Isonniitynojan valuma-alue (19.008) Mustijoen keskiosan alue (19.002) Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003) Hirvihaaranjoen alue (19.004) Kilpiojan valuma-alue (19.007) Mustajoen valuma-alue (Oitti) (19.006) Sulkavanjärven valuma-alue (19.005)
Vesistöalueen maankäyttö Vesistöalueella on maatalouteen liittyviä maa.alueita 30,4 %, metsää, avoimia kankaita ja kalliomaastoja 58,0 %, rakennettuja alueita 8,2 %, kosteikkoja ja avoimia soita 1,7 % ja vesialueita 1,7 %.
Kosket, padot ja voimalaitokset pienoiskuva|Lahankoski vähän veden aikaan heinäkuussa 2010. Mustijoessa toimii neljä vesivoimalaitosta. Lisäksi on alajuoksulla Brasaksen vesilaitoksen pato sekä yläjuoksulla joitakin pohjapatoja, joilla ylläpidetään joen vedenpintaa kuivina kausina. Suurimmat padot ovat seuraavat: Brasaksen vesilaitospato Tyysterin vesivoimalaitos Laukkosken vesivoimalaitos Lahankosken vesivoimalaitos Halkiankosken voimalaitos Jokiverkoston muut padot on lueteltu artikkelissa Mustijoen vesistöalueen kosket ja padot.
Virtaamia Mustijoen vesistöalueella on kaksi vesistöviranomaisen ylläpitämää mittauspistettä. Tärkein sijaitsee Vekkoskella ja toinen yläjuoksulla Hirvihaaranjoella Hurankosken alapuolella. Vekkoskelta on vedenpinnan korkeusarvoja vuodesta 1964 ja virtaamia vuodesta 1966 alkaen, ja Hirvihaaranjoelta vedenpinnan korkeuksia vuodesta 1987.
Vekkoskella joen keskivirtaama (MQ) on vuosina 1981–2010 ollut 6,0 kuutiometriä sekunnissa (m²/s) ja Hurankosken alla vuosina 1987–2010 2,7 m²/s. Vekkoskella on vuosien 1966–2025 mittauksissa joen keskiylivirtaama (MHQ) on ja keskialivirtaama (MNQ) . Suurin virtaama (HQ) on mitattu 3.5.1966 ja pienin virtaama (NQ) on mitattu 29.1.1976.
Vedenlaatu Pääuomaa, sivu-uomia ja järviä kuormittavat maa- ja metsätalous, luonnonhuuhtouma, jäteveden puhdistamot ja viemäröimätön haja-asutus. Mustijokeen laskevat puhdistetut jätevetensä Pornaisten kirkonkylän jätevedenpuhdistamo (Kirveskoski), Hinthaaran jätevedenpuhdistamo (Porvoo) ja Betesdan Lepokoti Kotivallin puhdistamo. Mäntsälänjokeen laskevat Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamo ja Mäntsälän ammattiopiston puhdistamo (Saaren kartano). Vesistöalueen kaatopaikoilta kerääntyy purkuvesiä Mäkistönojaan, Grindängsbäckiin ja matinojaan. Maatalous on ollut ylivoimaisesti suurin ravinnekuormittaja. Vuonna 2004 sen vastuulla oli 68 % kokonaisfosforimäärästä ja 48 % kokonaistyppimäärästä.
Vesistöalueen rakenne Pääuoman sivu-uomia Vesistöalueen pääuoman sivu-uomia on koottu vesistöviranomaisen tietokannasta ja kartoista alla olevaan taulukkoon. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyyssuistosta(km) joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet oja Tyysteristä Västermunkby 4 3,3,5,–,–,– Kungsbäcken Tyysteri 6 7 16 3,3,4,4,–,2 Storängsbäcken Boe 10 3,3,5,–,–,– Isoniitynoja Hinthaara 11 19 43 3,3,4,5,–,2 Grindängsbäcken Yli-Vekkoski 14 12 31 3,3,4,4,–,4 Ämmänjoki Yli-Vekkoski 17 6 20 3,3,4,5,–,4 Kurunoja Laukkoski 21 3,3,5,–,–,– Laukkoskenniitynoja Laukkoski 23 3,3,5,–,–,– Matinoja Rantala 23 3,3,5,–,–,– Syvänoja Kirveskoski 33 3,3,5,–,–,– Savioja Numminen 40 6 15 3,3,5,5,–,4 Mäntsälänjoki Mattila 47 32 183 3,3,4,4,–,2 Kylänoja Hirvihaara 49 3,3,5,–,–,– Haapastenoja golfkenttä 54 3,3,5,–,–,– Luhtaanoja Jaskonkoski 55 5 14 3,3,4,5,–,4 Lautakatonoja Jaskonkoski 56 3,3,5,–,–,– Kyynärönoja Kaanaa 58 3,3,5,–,–,– Kilpioja Kaanaa 60 10 28 3,3,4,5,–,2 oja Tynnyrilammesta Kaanaa 61 7 3,3,4,–,–,4 Sahaoja Kaanaa 62 3,3,5,–,–,– Maitoistenoja Maitoinen 63 ,3,5,–,–,– Mustajoki Maitoinen 65 14 62 3,3,4,5,–,2 Rutajärvenoja Väläkkä 73 10 43 ,3,4,5,–,4 Halkoja Sulkava 75 3,3,5,–,–,– Kärmeoja Sulkava 76 3,3,5,–,–,– Vattonjärvenoja Sulkavanjärvi 78 3,3,5,–,–,– Nikinoja Sulkavanjärvi 78 10 42 3,3,4,5,–,4 Suojärvenoja Koukunjärvi 80 7 20 3,3,4,5,–,4 Koukunoja (latvaoja) 80 10 21 3,3,4,5,–,4 Lähteet: 1 = tieto luettu sivu-uoman omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: ”Suomen vesistöalueet”, 1993, , 3 = katsottu Karttapaikasta , 4 = luettu Paikkatietoikkunasta , 5 = Paikkatietoikkuna ja Karttapaikka yhdessä.
Vesistöalueen suurimpia järviä Mustijoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 783,21 neliökilometriä ja alueen järvisyys on 1,49 %. Vesistöjen pinta-alana se on 11,7 neliökilometriä. Valuma-alueella sijaitsee 34 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Niistä suurimpia järviä ovat Isojärvi (307 ha), Kilpijärvi (268 ha), Sahajärvi (193 ha, eli Hautjärvi), Hunttijärvi (154 ha), Kotojärvi (144 ha), Suojärvi (117 ha), Sulkavanjärvi (96 ha), Pursijärvi (88 ha), Ruokijärvi (68 ha), Joutsjärvi (28 ha), Niinijärvi (28 ha), Pitkäjärvi (25 ha), Rutajärvi (25 ha), Iso-Vuotava (14 ha), Vähäjärvi (11 ha), Kaukalampi (11 ha) ja Venunjärvi (11 ha).
Muita vesistöalueen virtavesiä ja koskia Mustijoen sivu-uomia on lueteltu kattavasti edellisessä taulukossa. Vesistöalueella on muitakin virtavesiä, jotka ovat näiden latvahaaroja. Mustijoen alajuoksulla on alin vasemman puoleinen sivu-uoma Kungsbäcken, jonka yläjuoksua kutsutaan nimellä Råbrobäcken. Vasemmalta jokeen yhtyvällä, Kotojärvestä (144 ha) alkavalla, Isoniitynojalla on sivuhaara Myllyniitynoja, jossa on Tampinkoski. Isoniitynojan luusuan lähellä sijaitsee vielä Myllykoski. Järveen laskevat vielä Pahanaronoja ja Kalkinoja. Kalkinoja muodostuu, kun Ruokijärvestä (68 ha) alkava Ruokijärvenoja ja Kirveskosken itäpuolelta alkava Mätikistönoja yhtyvät toisiinsa. Mäkistönojan latvahaaroja ovat Pajuoja ja Kivioja. Laukkosken yläpuolelle yhtyvällä Matinojalla on kaksi latvahaaraa: Nahkianoja ja Palonoja. Nummisissa jokeen yhtyvällä Saviojalla on latvauoman nimenä Karhunoja.
Mäntsälänjoki yhtyy Mustijokeen sen puolimatkassa. Mäntsälänjokeen yhtyy kirkonkylällä oikealta tuleva Lietonoja, jonka lavtauomaa kutsutaan myös Hietastenojaksi. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen yhtyy vasemmalta Kropunoja. Se muodostuu, kun pohjoisesta Isosuolta ja Majurinsuolta tuleva johto-oja sekä etelästä tuleva oja yhtyvät toisiinsa. Eteläisen ojan latvahaaroja ovat Krutinoja, Suojärvenoja ja Juurikkaanoja. Korpunojan lähelle, mutta oikealle puolelle, yhtyy pikatien takaa tuleva Joutsjärvestä (26 ha) alkava Omitto-oja. Joutsjärveen laskevat Leppoja ja Pitkäjärvestä (25 ha) alkava Temminoja, ja Pitkäjärveen vastaavasti kuivatetusta Koveronjärvestä alkava Koveronoja. Mäntsälänjoki alkaa Hunttijärvestä (150 ha), johon laskevat Järvisillanoja, Liessanoja ja Avojärvenoja. Mäntsälänjoen pääuomaan kuuluu latvoilla Saarenjoki. Sen sivuojia ovat Puikanoja, Jerikonoja ja latvauomaksi tulkittava Myllyoja.
Mustijoen latvaosuuden sivuojat ovat pääsääntöisesti lyhyitä, mutta osalla on monihaaraisia uomaverkostoja. Esimerkiksi Jaskonkosken lähelle vasemmalta yhtyvällä Luhtaanojalla on sivuoja Purssinoja. Myös Kilpijärvestä alkavalla Kilpiojan valuma-alueella on virtavesiä. Siihen yhtyy pieni Pyydysoja, ja järveen laskee Karhuaronoja. Latvaosuuden suurimmalla sivujoella Mustajoella on sivuojana Kytöoja, joka yhtyy siihen alajuoksulla. Muut suuremmatin sivuojat ovat kartoissa nimettömiä. Ylempänä samalle puolelle yhtyy Rutajärvenoja. Rutajärveen (25 ha) laskevat Vääränoja ja Munkinoja. Munkinojan ojahaara on etelästä tuleva Sokanoja, Pursijärvestä (88 ha) alkava laskuoja ja Heinisuonoja. Sulkavanjärven (96 ha) latvoilta löytyvät vielä Nikinoja, jonka latvahaaroja ovat Tervahaudenoja, Kaseksenoja, Vuotava, Myllyoja ja Isonlähteenoja, Karhuaronoja, sekä Koukunoja, jonka latvahaaroja ovat Suojärvenoja.
Katso myös Luettelo Suomen vesistöistä
Huomioita
Lähteet
Aiheesta muualla Vesistöennusteet: Mustijoen vesistö, vesi.fi