Touko Pellervo Immanuel Perko (23. toukokuuta 1941 Turku – 16. huhtikuuta 2025 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori ja journalisti.
Henkilöhistoria Touko Perko syntyi opettaja Arvo Oskari Perkon ja kotitakousteknikko Maija Toivikki Tattarin perheeseen. Perko tuli ylioppilaaksi vuonna 1960 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1968. Hänen puolisonsa vuodesta 1967 lähtien oli ylihoitaja Ulla Eliina Airio. Perheessä oli vuosina 1968 ja 1970 syntyneet lapset.
Ura Touko Perko väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1971. Hän toimi Turun yliopiston Suomen historian asisstenttina 1967–1978, dosenttina 1973–2009 ja apulaisprofessorina 1978–1980. Alkio-opiston rehtori Perko oli 1980–1985, Jyväskylän yliopiston viestinnän dosentti 1985–2009 ja journalistiikan professori 1987–1989.
Perko työskenteli Keskipohjanmaan päätoimittajana 1986–1989 ja Keskisuomalaisen varapäätoimittajana 1989–1995 sekä lehden erityistehtävissä 1996–2001. Valion ja maitosektorin päätoimisena historian kirjoittajana Perko oli vuosina 2002-2010. Hän oli myös Sotahistoriallisen aikakauskirjan päätoimittaja. Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja tutkijana Perko toimi useaan otteeseen 1970- ja 1980-luvulla. Otavan kirjasäätiön palkinnon hän sai vuonna 1975. Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2018. Perko sai professorin arvon 2018.Tasavallan presidentin 19.12.2018 myöntämät arvonimet. Valtioneuvosto.
Julkaisuja Suomen autonomian ajan korkeimmat virkamiehet, 1968 Aseveljen kuva: Suhtautuminen Saksaan jatkosodan Suomessa 1941–1944, 1971 (väitöskirja) 200 vuotta julkista sanaa Suomessa, 1971 (Päiviö Tommilan kanssa) Suomen puoluelehdistön levikistä jatkosodan aikana, 1973 TK-miehet jatkosodassa: Päämajan kotirintaman propaganda 1941–1944, 1974 Suomen teiden historia 1917–1970, 1977 Yhdessä enemmän: SOK 1904–1979, 1979 Turun urheiluliitto 1962–1981, 1982 Suomen lehdistön historia 3: Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle Tiede muutosten maailmassa, 1990 Suomen urheilulehdistö, 1991 Sodan ja rauhan ääniä: Kirjoituksia ihmisestä, kansainvälisestä politiikasta ja viestinnästä, 1995 Kymmenen kysymystä journalismista, 1998 (toim. Raimo Salokankaan kanssa) Konnia ja sankareita: Doping-pommin pitkät varjot, 2000 Konnia ja sankareita 2: Myrskyvaroituksesta sinivalkoiseen lankeemukseen, 2001 Median varjossa, 2002 (toim. Heikki Luostarisen, Raimo Salokankaan ja Jaana Hujasen kanssa) Laatu se on tärkein: Nuorten ja toimittajien kritiikit kohtaavat, 2003 Ekokem, ongelmajätteet ja yhteiskunta 1979–2004, 2004 (Susanna Perkon kanssa) Valio ja suuri murros, 2005 The Valio Story, 2006 Perintönä maitohygienia: Walter Ehrströmin säätiö 1958–2008, 2008 Kalevankadun akatemia: Säätiö – A. I. Virtanen – ravitsemus, 2009 Kohti EU:n parasta maitoa: Maitohygienialiiton historia, 2011 Meijerskasta agronomiin: Suomen maitotalousopetuksen historia, 2011 Mies, liekki ja unelma: Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö, 2015 Haastaja Saksasta: Von der Goltz ja Mannerheim 1918, 2018 Von der Goltz ja Kuurinmaa, 2018
Perko kirjoitti myös 39 pienoiselämäkertaa Suomen kansallisbiografiaan vuosina 2006–2015.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Suomen oppilaitosten rehtorit Luokka:Turun yliopiston professorit Luokka:Jyväskylän yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1941 syntyneet Luokka:Vuonna 2025 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet