pienoiskuva|400px|Yleiskuva Borum Eshøj’n eri hautakummuista pellolla. Borum Eshøj (myös Eshøj I) on hautakumpu Tanskan Aarhusissa lähellä Borumin kirkonkylää. Eshøj on korkea mäki, jonka laella sijaitsee useita hautakumpuja. Hautakumpu Borum Eshøj rakennettiin alun perin 1500–1300 eaa. eli se kuului Skandinavian pronssikauden Monteliuksen periodille II. Hautakumpua laajennettiin todennäköisesti toisen hautauksen yhteydessä, mutta niitä on tehty myöhemmin jopa kahdeksan, joista viimeisin tapahtui 1100–900 eaa. eli periodilla IV. Kummusta on löytynyt kolme tammiarkkuhautaa, jotka ovat erityisen kuuluisia. Löytöesineitä ja miesten arkkuja säilytetään Tanskan kansallismuseossa. Tähän artikkeliin on lisätty myös kertomukset saman alueen muista tutkituista hautakummuista. Niihin viitataan nimillä Eshøj II, Eshøj III ja Eshøj IV.
Ympäristö Eshøj on korkea moreenimäki, jonka muodostui viimeisen jääkauden kylmimmän vaiheen aikana. Silloin mannerjäätikkö eteni tälle seudulle ja jätti sulaessaan mukanaan tuomat kivi-, sora-, hiekka- ja saviainekset korkeiksi mäiksi. Mäen korkeus on noin 100 metriä ja sen ylänkö on pinta-alaltaan neljä neliökilometriä. Mäen laelta näkee ympäristöön selkeällä säällä 25 kilometrin päähän. Ylängöllä sijaitsi aikoinaan paljon muitakin hautakumpuja ja vanhoja valokuvia tutkimalla on päädytty noin 25–30 hautakumpuun. Tutkittuja hautakumpuja on tässä kutsuttu samalla nimellä, mutta nimen perässä on attribuuttina luku alkaen numeroista I, II, III ja IV. Ne sijaitsevat kaikki alle 300 metrin etäisyydellä toisistaan. Eshøj’n alueen hautakummut ovat yleensä hävinneet joko maanotossa tai ne on kynnetty peltomaiksi. Aikaisempien tutkimuksien tuloksista tiedetään, että niissä on pääasiassa pronssikauden hautauksia, vaikka joukossa on myös rautakaudelle ajoitettavia hautauksia.
Periodit Skandinavian pronssikausi on lohkottu kuuteen periodiin. Periodeja käytetään ajoituksessa, kun esimerkiksi haudasta on löytynyt esineitä, joita oli käytössä vain joidenkin periodien aikana. Nykyään, kun periodien väliset ajat on määritelty, voidaan esine ajoittaa periodin sisälle. Tässä artikkelissa mainitaan kaikki periodit:
Historiaa pienoiskuva|Piirros kaivauksista vuodelta 1875. Ennen Borum Eshøj’n hautakummun tutkimista se oli yksi Pohjois-Euroopan suurimpia hautakumpuja. Vuonna 1850 Højballegaardin maatilan omistaja kaivoi hautakummun itärinnettä ja löysi sieltä itä-länsisuuntaisen paasiarkun sisältä pronssimiekan ja muita pronssiesineitä. Arkun mitat olivat 2,5 metriä pitkä, 1,9 metriä leveä ja 0,94 metriä korkea. Omistaja kävi vuonna 1853 lahjoittamassa pronssimiekan kuningas Frederik VII:lle ja pyysi hautakummulle rauhoitusta. Hänen mukaansa muitakin tahoja kävi kaivelemassa kumpua. Kummusta tulikin ensimmäinen tanskalainen rauhoitettu hautakumpu, mutta sitten, kun omistaja myi maatilansa vuonna 1856, raukesi rauhoitus tähän. Uusi omistaja kertoi myöhemmin, että hautakumpu romahti talvella 1859–1960 ensimmäisen paasiarkun päälle. Silloin paljastui toinen arkkuhautaus, jossa oli ihmisen poltetut luut. Arkussa oli myös pitkä pronssineula ja kolme lyhyttä pronssimiekkaa, joista yhdellä oli kultalangasta valmistettu koriste kahvassa. Koristeltu miekka lahjoitettiin Århusin museoon. Uusi paasiarkku sijaitsi kummussa itä-länsisuuntaisesti ja se oli 1,6 metriä pitkä ja 1,3 metriä leveä.
Vuonna 1871, kun edellinen uusi omistaja otti kummusta maata sen itäosasta peltojensa maanparannukseksi, löysi hän ensimmäisen tammiarkun. Se sisälsi vaatetetun luurangon ja sille mukaan annettuja hauta-antimia. Noin 2,5 metriä pitkä tammipuun tukista koverretussa arkussa makasi nainen, joka oli haudattu kumpuun 40–50-vuotiaana. Arkkua kohdeltiin kovakouraisesti ja se onkin tuhoutunut, mutta sen sisältö otettiin myöhemmin talteen Tanskan kansallismuseoon. Nyt herättiin lopullisesti rauhoittamaan hautakumpu, jotta se voitaisiin tutkia tarkemmin. Hautakumpu tutkittiinkin vuonna 1875 kansallismuseon toimeksiannosta ja C. Engelhardtin johdolla, jolloin siitä piirrettiin pohjapiirros. Kummusta tuli esille kaksi muutakin tammiarkkuhautausta. Hautaa tutkittiin lisää 1890-luvulla, mutta nämä olivat tuloksettomia kaivauksia. Hautakummusta oli tähän mennessä kaivettu suuri osa pois ja jäljellä oli enää murto-osa kummun alkuperäisestä tilavuudesta. Tämä kummun viimeinen osa rauhoitettiin vuonna 1937.
Vuonna 1989 aloitettiin Eshøj'llä uudet tutkimukset. Ensimmäiseksi kaivettiin hautakumpu Eshøj II. Kaivauksien aikana saatiin vapaaehtoisia lisää ja silloin aloitettiin seuraavan hautakummun Eshøj III kaivaukset. Eshøj II -kaivaus valmistui vuonna 1991 ja Eshøj III vuonna 1992. Hautakummun Eshøj II valmistuttua aloitettiin saman tien neljännen kummun Eshøj IV kaivaukset. Sen pohjoissivulta ilmaantui merkkejä kivikautisesta kaksilaivaisesta pitkätalosta.
Bourm Eshøj I Hautakumpu pienoiskuva|Rekosntruktio Bourm Eshøj I:stä ennen uusia kaivauksia. Suurinta hautakumpua Borum Eshøj'tä kutsutaan tässä tekstissä jatkossa nimellä Eshøj I. Se on samaa tyyppiä kuin etelässä jo kauan käytetty tumulushaudat. Se eroaa kuitenkin siitä, että tähän kumpuhautaan on tehty useita hautauksia. Kun tutkimukset alkoivat, oli hautakummun pohjan halkaisija 38–40 metriä ja kummun lakikorkeus oli noin 9 metriä. Siitä on otettu maata tienpohjiin ja peltojen maanparannukseen. Sen valtavasta koosta johtuen maata onkin riittänyt moneen tarpeeseen ja silti kummun jäänne on ollut suuri. Jos ajatellaan kumpua pallosta pois leikattuna kalottina, on se tilavuus ollut noin (säde 19 metriä ja korkeus 9 metriä) 18 000 kuutiometriä. Se on tutkimusten mukaan rakennettu turvelevyistä, joita on irrotettu maasta lapion avulla ja kuljetettu paikalle erilaisilla kuljetusvälineillä. Ne on pinottu toistensa päälle, mikä on näkynyt turvekerrosten välisinä värieroina. Turvelevyjä on laskelmien mukaan käytetty noin 630 000 ja niiden irrottamiseksi on täytynyt käydä läpi arviolta 66 hehtaaria laidunmaata.
Tutkimukset saivat historiallisesta syistä johtuen epäedullisen alun, mutta siitä huolimatta hautakummun rakenteesta tiedetään joitakin yksityiskohtia. Tutkimukset ovat selvittäneet ainakin sen, että vanhan miehen hautaus, joka sijaitsi kummun keskustassa, oli se tapahtuma, joka pani alkuun hautakummun rakentamisen. Monet merkit viittaavat siihen, että hautakumpu rakennettiin yhtäjaksoisesti kerralla valmiiksi, mutta että urakan kestosta ei ole mitään varmaa tietoa. Kaivauksissa kuitenkin selvisi, että suururakan toteuttamiseksi rakentajat jaettiin työporukoihin, joille annettiin oma rajattu sektori rakennettavaksi. Tämä näkyy värieroina sektoreiden välillä. Toisaalta yhtäjaksoiselle rakentamiselle löytyy vasta-argumenttina toinen hautaus eli nuoren miehen hauatus. Se on sijoitettu hautakumpuun siten, ettei valmista kumpua ole tarvinnut kaivaa auki vainajan hautaamiseksi. Tämäkin näkyi kaivauksissa. Hautaamisten välillä on arkkujen ajoituksien mukaan neljän vuoden ero. Tulevan hautakummun pohjalle oli aluksi pystytetty kivikehä ja sille reunakivetys ja tämän kehän keskelle tuotiin tammesta katkaistu tukki, johon työstettiin arkun kaukalo. Työstämisestä syntyneet laskut ovat säilyneet arkun alla maassa. Koska myös vanhan miehen hautaus on hyvin säilynyt, se on täytynyt suojata turvekummulla ainakin nuoremman miehen hautaamiseen asti. Sitten olisi hautakumpua taas rakennettu eteenpäin, ja sen reuna olisi lopulta saavuttanut kivikehän ja viimein peittänyt sen. Silloin olisi tarvinnut rakentaa viereen uusi kivikehä ja sille reunakivetys. Näiden molempien kivetysten jäänteet olivat vielä nähtävillä kaivauksien aikana.
Suurimmasta hautakummusta on löytynyt 8 hautaa, joista kolme olivat tammiarkkuihin tehtyjä ruumishautauksia, kaksi olivat paasiarkkuihin tehtyjä polttohautauksia, ja kolme muuta olivat muita polttohautauksia. Esineiden tyyliin ja muotoiluun perustuvaa ajoitus antaa haudoille väljän ajoituksen 1500–1300 eaa. eli ne kuuluvat kaikki periodille II. Seuraavassa selostetaan hautakummusta Eshøj I löytyneet kolme tammiarkkuhautausta.
Borumin vanha mies pienoiskuva|Borumin vanha mies Tanskan kansallismuseon näyttelyssä Vuonna 1875 löytyi aivan keskeltä hautakummun pohjatasoa 50–60-vuotiaan ja noin 170 senttimetriä pitkän miehen arkkuhautaus. Arkku oli valmistettu halkaistusta tammitukista, johon oli koverrettu ruumiille onkalo. Tukin yläpuolisko toimi arkun kantena. Tällaista arkkua kutsutaan tammiarkuksi. Vainaja oli laskettu alustana toimineen naudan nahan päälle ja ruumis oli puettu villavaatteisiin. Tammiarkun kaatamisvuodeksi arvioitiin sen vuosirenkaista laskien 1348 eaa. (virhemahdollisuus −10 vuotta/+18 vuotta). Arkku ja sen löydöt ovat esillä Tanskan kansallismuseossa.
Vanha mies makasi arkussa selällään kädet vartalon sivuilla. Vainaja oli peitetty koko pituudeltaan kankaisella manttelilla. Mantteleita on säilynyt Tanskassa vain kolmesta hautauksesta. Yksi mantteli on tästä hautauksesta, ja kaksi muuta ovat Trindhøj’n ja Muldbjergin hautauksista. Vainaja oli puettu miesten hameeseen, jota kannatteli vyötäröllä kangasvyö, joka muistuttaa kaksoiskierteistä narua, ja hänen päässään oli pipomainen lakki. Jaloissaan hänellä oli kevytrakenteiset kengät, jotka ovat yleensä olleet nahkalappuja, mutta tässä kangaslappuja, joka kiedottiin jalkaterän ympäri ja sidottiin nilkkaan narulla. Miehen ainoa koru oli vaateneula, jossa oli lukkolaite (hakaneula). Miehen vaatteissa oli käytetty villaa, jonka alkuperä on jossakin eteläisessä tai keskisessä Euroopassa.
Borumin nuori mies Vuoden 1875 kaivauksissa löytyi 20–22-vuotiaan ja 166 senttimetriä pitkän miehen hautaus. Vainajan hiukset olivat runsaat ja suurilla kiharoilla. Hänen päässään ei ollut lakkia. Vainaja oli asetettu tammiarkkuun naudan nahan päälle ja hänellä oli yllään hyvin säilyneet villavaatteet. Hänen peitokseen oli laskettu kaulasta alaspäin villakankainen mantteli ja hänen vyötärönsä ympärille oli kiedottu kankainen miesten hame. Jalkoihin oli puettu kankaiset kengät, jotka oli sidottu kiinni nilkkoihin. Arkkuun oli laitettu mukaan lyhyt pronssitikari pitkässä puisessa miekan tupessa, kaarnasta valmistettu rasia, sarvesta valmistettu kampa, luinen vaateneula ja puinen kaksoisnappi. Arkun ajoitus tehtiin tammiarkun vuosirenkaista, jotka ajoittivat sen 1344 eaa. (virhemahdollisuus −10 vuotta/+18 vuotta). Vainaja on osa Tanskan kansallismuseon näyttelyä.
Borumin nainen pienoiskuva|200px|Borumin naisen vaatetus