Anttila oli suomalainen vähittäiskaupan yritys, jonka historia juontaa juurensa vuonna 1952 aloittaneeseen postimyyntiyritykseen. Anttila oli keskittynyt vaatteisiin, kosmetiikkaan, kulutuselektroniikkaan ja sisustukseen. Tavaratalojen lisäksi Anttila myi tuotteitaan postimyyntinsä kautta sekä verkkokaupassa.
Vuosina 1976–1996 Anttila kuului Tukolle ja vuosina 1996–2015 Keskolle. Tämän jälkeen Anttilan liiketoiminnasta vastasi Anttila Oy, jonka omistaja oli luxemburgilainen, Saksasta johdettu pääomasijoitusrahasto 4K Invest.Kesko myy Anttilan 4K Investille, Kesko Oyj, pörssitiedote 16.3.2015 Anttila Oy:hyn kuului myös sisustustavarataloketju Kodin1.
Aiemmin tavarataloissa oli myös ruokaosasto, mutta Anttilan siirtyessä Keskon omistukseen ruokaosastot korvattiin Keskon omilla K-Market- tai K-Supermarket-myymälöillä. Myös Keskon omistuksesta irtautumisen jälkeen Anttila kuului Keskon kanta-asiakasjärjestelmään, K-Plussaan.
Heinäkuun 19. päivänä 2016 Anttila haettiin ja asetettiin konkurssiin.Mitä ihmettä Anttilassa tapahtui äkisti? Oikeus: Konkurssi on totta, Uusi Suomi 19.7.2016. Viimeisenä suljettiin Itäkeskuksen myymälä 14. joulukuuta 2016.
Historia pienois|Tampereen Anttila 1970-luvulla. pienois|Anttila Kajaanissa. pienois|Anttila toimi Vantaan Tikkurilassa vuosina 1990–2011. Rakennus purettiin vuonna 2016. pienois|Anttila Seinäjoella. pienois|Anttila Turun Kivikukkarossa heinäkuussa 2016. pienois|Anttila Oulussa. pienois|Anttila Salossa Mariankadulla lokakuussa 2016, pari viikkoa ennen sulkemista.
1950-luku Anttilan tarinan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1952, kun Kalle Anttilan (oikealta nimeltään Kaarlo E. Anttila) perustama postimyyntiyritys Postitusliike Solpa aloitti toimintansa. Silloin alkoi ilmestyä tunnettu postimyyntikuvasto Kuluttajan opas, jonka nimi muuttui myöhemmin Ostajan oppaaksi. Anttilan esikuvina olivat amerikkalaiset postimyyntiyritykset.
Vuoden kuluttua Solpan perustamisesta, vuonna 1953, perustettiin Kalle Anttila Oy ja vuonna 1954 Suomen ensimmäinen ”alennustavaratalo” Helsingin Sörnäisiin. Tavaratalo Joensuuhun perustettiin vuonna 1957. Tavaratalolle nähtiin tarvetta, koska ostaja halusi tuotteen heti eikä postitse tilattuna.
1960-luku 1960-luvun alussa avattiin Anttilan myymälä Helsingin Tennispalatsiin. Se oli Anttilan ensimmäinen itsepalvelumyymälä, sitä ennen tavarat ostettiin tiskin takaa. 1960-luvulla perustettiin useita Anttilan tavarataloja, ensimmäisenä Saloon.Historia: 1960-luku, Anttila.fi. Viitattu 7.5.2015. Asiakkaita saapui tavarataloihin usein kaukaa koko perheen voimin, mikä oli ennennäkemätöntä.
Syksyllä 1963 avattiin Turkuun ensimmäinen Anttila Brahenkatu 12:een. Maistraatti kuitenkin sulki sen pitkäksi aikaa, koska asiakastiloiksi oli otettu myös varastoksi tarkoitettu kellarikerros. Myöhemmin Anttila toimi Wiklundin tavaratalon sisäpihalla Brahenkatu 8:ssa ja viime vuosinaan Yliopistonkadun Kivikukkarossa.
Anttilan tuotteiden laatuun ei aina luotettu, koska tuotteita myytiin niin edullisesti. Anttila kuitenkin osti tuotteensa suoraan tehtailta suurina kertaostoksina ja pystyi näin myymään tuotteen eteenpäin halvalla. Vuonna 1960 postimyynnin liikevaihto oli jo yli puoli miljardia silloista markkaa. 1960-luvulla keskusliikkeet alkoivat boikotoida Anttilaa, jolloin Anttilan kannalta elintärkeäksi muodostui yhtiön oma leninkivalmistamo.Historia 1960-luku, Anttila.fi. Arkistoitu, Internet Archive 4.10.2014.
1970-luku 1970-luvulla Kalle Anttila ryhtyi itse esiintymään yhtiön televisiomainoksissa ja Anttila alkoi nousta taloudellisesti yhä suurempiin lukuihin. 1970-luvulla myös postimyyntiin alettiin panostaa entistä enemmän; esimerkiksi luettelot suurenivat ja tietokoneet otettiin avuksi kaupankäyntiin. Vuonna 1975 myynti oli noussut 56 miljoonan markan lukuihin ja asiakkaita oli 400 000.
Suomen ensimmäinen hypermarketti oli joulukuussa 1970 avattu Anttila-ketjuun kuulunut Raketti Hämeenlinnassa. Myös muun muassa Tampereen, Kuopion ja Keravan Anttilat avattiin 1970-luvulla. Vuonna 1972 avattu Rauman Anttila FereCenter-ostoskeskus tuli tunnetuksi osin vajonneesta vinosta lattiastaan, kunnes Anttila muutti 1980-luvun alussa Nortamonkadun ja Karjalankadun kulmaan, jossa se toimi vuoteen 2000 saakka.
Vuonna 1976 noin 1 400 ihmistä työllistänyt Anttila myytiin Tukolle, ja vuonna 1977 tavaratalojen määrä nousi kahteenkymmeneen Anttilan ostettua kuopiolaiselta Saastamoinen Yhtymältä Heps-tavaratalot.
1980-luku 1980-luvulla Anttila kasvoi entisestään, ja vuonna 1986 Anttilan marketit muuttuivat tavarataloiksi. Uuden ajan Anttila-tavaratalot olivat saaneet alkunsa. Anttila päivitti visuaalisen ilmeensä, uudisti logonsa ja liikemerkkinsä, avasi uusia tavarataloja sekä uudisti ja laajensi vanhoja tavarataloja toimitusjohtaja Uolevi Mannisen alaisuudessa. Valikoimia parannettiin ja merkkituotteiden osuus kasvoi huomattavasti. Anttilan Säästökirjoja jaettiin 1,5 miljoonaa kappaletta suomalaisiin koteihin parin viikon välein. Uudistusten johdosta Anttilan tulos kasvoi 100 miljoonaan markkaan 80-luvun lopussa. Helsingin keskustan Anttila muutti Tennispalatsista Graniittitaloon.
1990-luku Myös 1990-luvun laman aikana Anttila jatkoi voimakasta kasvua. Vuonna 1991 Turun Länsikeskukseen avattiin Kodin Maailma -kodintavaratalo, joka muuttui jonkin ajan kuluttua Anttilan ostettua Kodin Maailman Kodin Ykköseksi, ja vuonna 1992 avattiin toinen Kodin Ykkönen Vantaan Varistoon. Vuonna 1992 alkoi myös postimyynti Viroon.
Anttila siirtyi Keskon omistukseen vuonna 1996, ja vuonna 1998 aloitettiin postimyynti Latviaan. Vuonna 1999 aloitti internetissä toimiva verkkokauppa NetAnttila. Ruoka-Anttilat muutettiin K-supermarketeiksi ja K-marketeiksi muutama vuosi sen jälkeen, kun Anttila oli siirtynyt Tukolta Keskolle. Osa Ruoka-Anttiloista lopetettiin kokonaan, kuten esimerkiksi Kajaanin Anttilassa.
2000-luku 2000-luvun alussa avattiin Anttilan tavaratalo Viron Viljandiin.
Vuonna 2006 Anttiloita oli 27 ympäri Suomen, mikä oli neljä vähemmän kuin vuonna 1999. Iisalmen ja Rauman tavaratalot suljettiin vuonna 2000 ja Lohjan, Ravattulan sekä Raision tavaratalot vuonna 2002. Sen jälkeen on avattu uudet tavaratalot Espoon kauppakeskus Selloon 2005, Mikkeliin 2007, Rovaniemelle 2008 sekä Turun kauppakeskus Skanssiin 2009.
2000-luvulla verkkokauppa mullisti Anttilan markkinat, ja entistä useammat ostivat tavaroita NetAnttilasta. Vuonna 2005 avattiin Viron verkkokauppa ja vuonna 2007 Kodin Ykkönen avasi oman verkkokauppansa. NetAnttila on valittu yhteensä kolme kertaa Suomen luotettavimmaksi verkkokaupaksi.
2010-luku 2010-luvulla alkoi Anttilan ajautuminen vaikeuksiin, ja Anttila alkoi tehdä huomattavaa tappiota. Vuonna 2011 Kesko julkaisi suunnitelman K-Citymarket Oy:n ja Anttila Oy:n integroimiseksi seuraavan kuuden vuoden aikana. Citymarket ja Anttila saivat nopeasti esimerkiksi yhteisen toimitusjohtajan ja johtoryhmän, yhdistetyn tavarahankinnan, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon sekä IT-toiminnot. Erityisesti yhteisen hankinnan arvioitiin tuovan tehokkuutta ja säästöjä. Fuusiosuunnitelma julkistettiin mm. Kehittyvä Kauppa -lehdessä (3/2011) olleessa liitteessä. Toimintojen yhdistäminen kuitenkin peruttiin kesken toteutuksen noin kolmen vuoden kuluttua Anttilan tappioiden kasvaessa. Vuosina 2014 ja 2015 Kesko lopetti yhteensä kahdeksan Anttilaa Espoossa, Hämeenlinnassa, Keravalla, Kouvolassa, Turussa ja Vantaalla, syynä kilpailutilanteen kiristyminen ja verkkokaupan kasvu. Anttila Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli 324 miljoonaa euroa. Se teki 64 miljoonan euron liiketappion ilman kertaluonteisia eriä. Työntekijöitä oli noin 1 500.
16. maaliskuuta 2015 Kesko ilmoitti myyneensä Anttila Oy:n 4K Invest' -nimiselle luxemburgilaiselle pääomasijoittajalle, jota johdettiin Saksasta. Kauppa käsitti kaikki jäljelle jääneet Anttila- ja Kodin1-tavaratalot, kaksi verkkokauppaa (NetAnttila ja Kodin1.com), Viron ja Latvian tytäryhtiöt sekä keskustoiminnot. Kauppahinta oli vain miljoona euroa. Anttila päätti modernisoida konseptinsa ja lisätä tuotevalikoimaansa useita kansainvälisiä tavaramerkkejä. Anttila avasi jälleen tavaratalot Espooseen, Lohjalle, Tornioon ja Turkuun sekä Anttila Outlet -myymälän Vantaan Tammistoon. Viron Viljandin Anttila-tavaratalo lopetettiin vuoden 2015 lopulla.
Heinäkuun 19. päivänä 2016 Anttila haettiin ja asetettiin yllättäen konkurssiin.Mitä ihmettä Anttilassa tapahtui äkisti? Oikeus: Konkurssi on totta, Uusi Suomi 19.7.2016. Anttilan tappiokierre ei katkennut 4K Investin omistuksessa. Vuonna 2015 Anttila teki yhä 54 miljoonan euron liiketappiota 246 miljoonan euron liikevaihdolla. 27. heinäkuuta 2016 aloitettiin Anttilan konkurssialennusmyynnit, jotka tuottivat tavarataloihin suuria väenryntäyksiä ja pitkiä jonoja.Tamperelainen Tero jonotti aamulla Anttilan konkurssimyyntiin Aamulehti 27.7.2016.Konkurssi-ale Porin Anttilassa,Satakunnan Kansa 27.7.2016. Ketjun viimeinen tavaratalo, Helsingin Itiksen Anttila, suljettiin 14. joulukuuta 2016.
Pienvelkojat eli ne noin 1 700 asiakasta, jotka olivat maksaneet tuotteita mutta eivät saaneet niitä, saivat rahastaan takaisin puolet. Joulukuun 2019 tiedon mukaan muistakin velkasaatavista on tulossa puolet. Tilojen vuokranantajat ovat vaikeuksissa, koska tilat on rakennettu Anttilan tarpeisiin ja niille on ollut vaikea löytyä uutta käyttöä. Noin 70 prosenttia entisistä työntekijöistä on työllistynyt.
Konkurssipesän selvittelyssä on paljastunut talousrikosepäily, joka ei kuitenkaan liity konkurssiin vaan sitä edeltävään liiketapahtumaan. Tapaus on yhteydessä 4K Investin vastuuhenkilöihin. 4K Investin yhtiöitä eri maissa on ajettu alas, ja yrityksen verkkosivut on suljettu. Keväällä 2020 selviää siirtyykö epäily syyteharkintaan.
Tavaratalot
Anttilan konkurssiin asettamisen aikaan heinäkuussa 2016 ketjulla oli Suomessa yhteensä 28 myymälää: 27 Anttila-tavarataloa ja yksi Anttila Outlet -myymälä.
Myymälät heinäkuussa 2016
Anttilan omilla verkkosivuilla lueteltiin kesäkuussa 2016 seuraavat myymälät:
Espoo Sello Helsinki Citycenter Kamppi (Graniittitalo) Itäkeskus (Itis) Hyvinkää Willa Hämeenlinna Goodman Joensuu Metropol Jyväskylä Kajaani Kokkola Kotka Kouvola Veturi Kuopio Lahti Lappeenranta IsoKristiina Lohja Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Rinteenkulma Salo Seinäjoki Tampere Tornio Rajalla – På Gränsen Turku Kivikukkaro Vaasa Hovioikeudenpuistikko Vantaa Jumbo Tammiston Anttila Outlet
Anttilan mentyä konkurssiin heinäkuussa 2016 Suomessa oli 28 Anttila-tavarataloa, joista yksi Anttila Outlet -myymälä. Tavaratalot sijaitsivat yleensä joko kaupunkien keskustoissa tai kauppakeskusten yhteydessä.Anttila - toimialat
Anttila-tavaratalot 1952–2016 Anttilan historian aikana tavarataloja on sijainnut myös muilla paikkakunnilla sekä tavaratalot ovat voineet muuttaa toisiin kiinteistöihin. Anttilan tavarataloja on ollut seuraavissa paikoissa:
Espoo Lippulaiva (1993–2015/nykyään Tokmanni) Sello (2005–2014 ja 2015–2016/Myöhemmin Anttila Outlet/nykyään Tokmanni) Helsinki City Center (–2007 ja 2013–2016, vuosina 2007–2013 vain TopTen ja kosmetiikka/nykyään Tokmanni) Graniittitalo (1988–2016/nykyään Lidl) Itis (1984–2016) Sörnäinen (1954–1960) Tennispalatsi (1960–1988) Hyvinkää (1985–2016, joista 2012–2016 kauppakeskus Willassa) Hämeenlinna Goodman (2014–2016) Hämeensaari (1970–2011, aluksi Raketti-Anttila, joka oli Suomen ensimmäinen hypermarketti) Tiiriö (Anttila Koti, 2011–2014) Iisalmi (1978–2000, sitä ennen Heps-tavaratalo) Joensuu Keskusta, Kanavaranta (1957–1982) Keskusta, Torikatu 31 (1982–1992) Keskusta, Kauppakeskus Metropol (1992–2016) Jyväskylä (–2016) Kaarina Ravattula (1978–2002, sitä ennen Heps-tavaratalo)
Kajaani (–2016) Kerava (1979–2014) Kokkola (–2016) Kotka (1999–2016) Kouvola Keskusta, Torikatu (1978–1988, sitä ennen Heps-tavaratalo) Keskusta, Kouvolankatu 30 (1988–2014) Veturi (2012–2016) Kuopio (1978–2016, sitä ennen Heps-tavaratalo) Lahti