Lev Veniaminovitš Nikulin (, oikea sukunimi Olkonitski, Олькони́цкий; 20. toukokuuta 1891 Žitomir – 9. maaliskuuta 1967 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Nikulin syntyi näyttelijäperheeseen. Hän opiskeli Moskovan kauppakorkeakoulussa ja julkaisi ensimmäisen teoksensa vuonna 1910. Venäjän sisällissodan aikana Nikulin toimi puna-armeijan valistustyöntekijänä. Sen jälkeen hän työskenteli diplomaattina ja toimittajana ja matkusteli paljon ulkomailla.
Kirjailija tunnetaan lähinnä vallankumoushistoriallisista seikkailuromaaneistaan ja taiteilijaelämänkerroistaan. Hän kirjoitti myös näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia ja matkakertomuksia. Napoleonin sodista kertova historiallinen romaani Rossii vernyje syny (”Venäjän uskolliset pojat”, 1950) sai Stalin-palkinnon vuonna 1951. Nikulinin teosten taiteellinen arvo on vähäinen.
Suomennettuja teoksia (Leo Nikulin): Pelkuri (Trus). Suom. Saimi Kuivala. Moskova: Edistys, 1964. Operaatio Trusti (Mjortvaja zyb). Suom. Ulla-Liisa Heino. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset kirjailijat Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1891 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet